Panimomallasohran tavoitelaatu: Valkuainen 9,5-12 %, lajittelu (I+II) >85%, lajittelu (IV) < 5 %, itävyys>95%, lajikepuhtaus > 95 %, lajipuhtaus > 98 %, ehjät, homeista vapaat jyvät.
Entsyymimallasohran tavoitelaatu: muuten kuten edellä, mutta valkuainen > 12,5 %
Lajikkeet
Esitys: Kevätviljalajikkeet (pdf) sekä Viljelyvyöhykekartta (pdf)
| Xanadu |
1-2 |
Satoisa ja viljelyvarma |
Kylvömäärään vaikuttavat siemenen koko ja itävyys sekä tavoiteltu orastiheys.Tavoitetiheys on 550-600 kpl/m2.
Kylvömäärä lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %.
Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Jos käytät omaa siementä, uusi siemen riittävän usein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko erikseen ja korjaa hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.
Koneet:
Tume ja Lemken kylvökoneet
Kasvinsuojelu
Kasvitautien torjuntaan kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenenpeittaus sekä tauti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä kasvitauteja (viirutauti, nokitaudit, verkkolaikku). Kasvustoruiskutuksilla pidetään kurissa lehtilaikkutauteja ja homeita. Ohran tuholaisista haitallisimpia ovat kirvat.
Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havantoihin perustuviin toimenpiteisiin
.
| Siemenen peittaus |
Peitattu sertifioitu siemen |
Robust 3-(4) l/tn siemeniä |
Baytan Universal 3- (4) l/tn siemeniä |
Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29
(Pensomisen alku- korrenkasvun alku) |
Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l |
Express Twin 1.5 tbl/ha + 0.45 l/ha + kiinnitettä 0.1 l |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha |
Korrensääde Kasvuaste 32-47
(2-solmuaste - ennen tähkälletuloa) |
Terpal 0.5-1.5 l/ha |
Terpal 0.5-1.5 l/ha |
Cerone 0.3-0.7 l/ha |
Tautitorjunta Kasvuaste 32-47
(2-solmuvaihe-lippulehtivaihe) |
Comet Pro 0.3-0.6 l/ha+ Prosaro 0.25-0.5 l/ha |
Comet Pro 0.3-0.6 l/ha+ Sportak 0.5 l/ha |
Juventus 0.5-1 l/ha |
| Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61 (3-lehtiaste - tähkän esilletulo) |
Multiple 1 l/ha |
K-Viljanhiven 5-10 l/ha |
Multiple 0.5-1 l/ha + Multiple 0.5-1 l/ha |
Mataraongelma Kasvuaste 25-30
(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Express Twin 1.5 tbl/ha + 0.45 l/ha + kiinnitettä 0.1 l |
Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha |
Ohdake- ja valvattiongelma
Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvun alku) |
Ariane S 2.0 l/ha |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha + K-MCPA 1,0 l/ha |
Tooler® 35-50 g/ha + K-MCPA 1.0 l/ha + kiinnite 0.1 l |
Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30
(Orastumis-versomisvaihe) |
Roxion 0.4-0.8 l/ha |
Kestac 0.4 l/ha |
Decis Mega 0.1 l/ha |
Hukkakauran torjunta Kasvuasteet 25-31
(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Puma Extra 1.0-1.2 l/ha |
Puma Extra 1.0-1.2 l/ha |
Grasp 1.0-1.2 l/ha + Grasp-kiinnite |
Yhden tautiainekäsittelyn tekniikka 30-32
(Korrenkasvun alku) |
Comet Pro 0.5-0.6 l/ha + Prosaro 0.25-0.5 l/ha |
Comet Pro 0.5-0.6 l/ha + Juventus 0.5l/ha |
Prosaro 0.8-1.0 l/ha |
Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32
(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Prosaro 0.25-0.5 l/ha |
Juventus 0,25-0.5 l/ha |
Sportak 0.5 l/ha |
Punahomeen torjunta Kasvuaste 61
(Kukinnan alussa) |
Prosaro 0.5-1.0 l/ha |
Proline 0.8 l/ha |
Juventus 1.0 l/ha |
Juolavehnän torjunta
(Sadonkorjuun jälkeen) |
Roundup Max 2.0 kg/ha tai
Roundup Max 1.5 kg/ha |
Envision® 3,2 l/ha tai 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha |
Roundup Bio 4 l/ha tai Roundup Bio 3 l/ha + kiinnite 0.5 l/ha |
Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut
Maalajit, kalkitus ja pH
Esitys: Kalkitus (pdf)
Mallasohra vaatii rakenteeltaan hyväkuntoisen ja tasaisesti tuleentuvan lohkon. Maalajeista kivennäismaat, joiden pH on yli 6.5 ovat parhaita. Runsasmultaiset ja erityisesti eloperäiset maat soveltuvat huonosti mallasohran viljelyyn, koska näillä mailla on suuri riski päätyä liian korkean sadon valkuaispitoisuuteen. Mallasohran pH vaatimuksen minimi on >6.2, mutta optimi on >6.5. Maanparannuskalkkien avulla maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytetävissä, jolloin mm. typpilannoituksen satovaste on parempi.
Lannoitus
Lannoitus suunnitellaan viljavuustutkimuksen, lohkon satotason ja sadon käyttötarkoituksen mukaan.
YaraMila lannoitteissa on kasveille tärkeimmät pää- ja hivenravinteet eri viljavuusluokkiin sopivissa suhteissa. Suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltujen lannoitteiden mukana viljelijä saa tutkitut suositukset, puhtaat tuotteet ja luotettavan jälkimarkkinoinnin. Varastointia ja käsittelyä kestävä lannoiterae varmistaa hyvän levitettävyyden ja tasalaatuisen sadon. Tasapainoinen ammonium- ja nitraattitypen suhde varmistaa nopean ja turvallisen typen saannin, kasvin on helppo ottaa myös muut ravinteet samasta rakeesta seleeni mukaan lukien.
Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet viljelyoppaan ravinnetaselaskurin avulla. Kasvukauden aikana typpilannoituksen onnistumista ja voit käydä mittaamassa lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.
Ravinteiden merkitys
Pelkkä typpilannoitus ei riitä maan kasvukunnon säilyttämiseen ja laadukkaan sadon tuottamiseen. Kasvi tarvitsee kehittyäkseen 16 ravinnetta, joita se ottaa maan varoista ja annetuista lannoitteista.
Sadossa poistuu ravinteita sadon määrän mukaan ja ne on korvattava lannoituksella jottei pellon viljavuus heikkene. Mikäli jokin ravinne on tasolla ”hyvä-korkea” maan ravinnereserviä voi hyödyntää. Minkä tahansa ravinteen puute alentaa satoa, joten viljavuustutkimuksessa "punaisella" olevia ravinteita pitää lisätä maahan lannoittamalla.
Karjanlannan käyttö soveltuu huonosti mallasohran viljelyyn. Sen sisältämä typpi saattaa vapautua maasta epäedulliseen aikaan, jolloin sadon valkuaispitoisuus nousee liian korkeaksi.
Tärkeimpien ravinteiden merkitys kasveille ja eläimille
|
Typpi |
Alentaa merkittävästi sadon määrä. Valkuaispitoisuus jää alhaiseksi |
Elintärkeä valkuaisen rakentumiselle. |
Hento kasvu ja vaalea väri, vanhat lehdet kellastuvat.
|
|
Fosfori |
Pienentää jyvämäärää ja kokoa, alentaa satoa ja laatua, hidastaa kasvuunlähtöä, myöhästyttää tuleentumista |
Vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan ja luuston kehitykseen. |
Kasvusto heikko ja punertava, kehitys myöhästyy.
|
|
Kalium |
Vähentää tähkien määrää ja jyvien kehitystä, talven ja tautien kestävyys alenee. |
Vaikuttaa ravintoaineiden kuljetukseen ja lihasten että hermoston toimintaan. |
Lehdet ruskettuvat kärjistä ja reunoista, versojen ja juurten kasvu heikkenee.
|
|
Rikki |
Puute vähentää typen ottoa ja pienentää siten satoa. Alentaa valkuais- ja öljypitoisuutta. |
Tarvitaan valkuaissynteesissä, rasva- ja hiilihydraattiaineen- vaihdunnassa, veren hyytymisreaktioissa ja solujen suolatasapainon säätelyssä. |
Uudet lehdet ovat vaaleita ja kasvusto sekä kukinta heikko.
|
|
Kalsium |
Kasvupisteiden tai juurten kärkien kuoleminen. Kukinnot kuihtuvat ja sato alenee. Veden ja ravinteiden kuljetukseen kasvissa häiriintyy. |
Luuston haurastumisena, halvauksina, syönnin vähenemisenä ja erityisesti maitotuotoksen vähenemisenä. |
Nuorten lehtien reunat taipuvat ja voivat kuihtua. |
|
Magnesium |
Yhteyttäminen heikkenee. Tuleentuminen myöhästyy ja sato alenee. Alentaa öljypitoisuutta. |
Aiheuttaa laidunhalvausta, syönnin heikkenemistä ja tuotannon alenemista. Lihasten heikkous ja anemia. |
Vanhat lehdet vaalenevat reunoista ja lehtisuonien välistä. ”Helminauhakirjonta” |
|
Kupari |
Jyvien muodostus heikkenee ja kasvu hidastuu. |
Vaikuttaa entsyymitoimintoihin. energia aineenvaihduntaan sekä karvan ja luiden kasvuun. |
Lehtien kärjet kellastuvat ja kiertyvät.
|
|
Boori |
Kasvupisteet tuhoutuvat. Kukkien ja juurten kehitys häiriintyy. |
Heikentynyt luuston kehitys ja Ca, Mg ja P aineenvaihdunta. |
Heikko kukinta ja siemenen kehitys. |
|
Mangaani |
Juurten kasvu heikkenee ja alentaa kuivuuden sietoa. Yhteyttävä lehtiala vähenee. Alentaa satoa |
Luuston kehityshäiriöt, liikkumisongelmat ja hedelmällisyyshäiriöt. |
Nuorissa lehdissä ruskeita pilkkuja tai harmaita laikkuja.
|
|
Sinkki |
Valkuaisen ja hiilihydraattien muodostuminen häiriintyy. |
Ruokahaluttomuus, karvanlähtö, hedelmällisyyshäiriöt ja kasvunhidastuminen. |
Lehdet vaaleita lehtisuonten välillä esiintyy kellertäviä viiruja tai jopa harmaita laikkuja. Vanhemmat lehdet kuolevat. |
|
Seleeni |
Seleeni parantaa yhteyttämisen tehokkuutta, kasvisten laatua kuten säilyvyys, stressikestävyys ja tehostaa säteilyn hyödyntämistä. |
Lisää kuolleisuutta, lihasrappeumaa, luomisia, lisääntymishäiriötä, tulehdussairauksia, sydänsairauksia. |
Ei näkyviä puutosoireita tiedossa. |
Kylvölannoitus
Mallasohra kannattaa lannoittaa kokonaan kylvön yhteydessä. Keväällä juurten läheisyyteen annetut ravinteet tulevat nopeasti kasvin käyttöön jo nopean kasvun aikaan, eikä valkuaisen nousemisesta ole vaaraa kun typpitaso on mitoitettu oikein. Mallasohran valkuainen pitää olla välillä 9,5-12 %. Aikaisempien vuosien kokemus lohkoilta on hyvä käyttää hyödyksi. Useimmiten oikea typpitaso on välillä 70-90 kg/ha. Mallasohran fosforilannoitus on syytä tehdä viljavuustutkimuksen mukaisesti.
Lisälannoitus ja ravinnepuutosten huomioon ottaminen
Lisälannoitukselle on tarvetta, kun kylvöjen yhteydessä annettu normaali lannoitus ei riitä kasvustolle. Starttilannoituksella edistetään juuriston kasvua. Mallasohralle voi selvässä typenpuutteessa antaa lisätyppeä korrenkasvun alussa. Viljojen lisälannoitustarpeen voit selvittää mittaamalla kasvustonäyte lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.
Hivenravinteiden puute alentaa viljojen satoa jo piilevänä. Hivenravinteiden analysointi viljavuustutkimuksessa kannattaa tehdä lohkoittain ja puutteet korjata vaikka kasveissa ei puuteoireita näkyisikään. Hivenravinteista tärkeimpiä ovat mangaani, kupari, magnesium ja boori.
Hyvässä ja korkeassa pH luokassa hivenlannoitus tehdään kevätlannoituksen mukana hivenpitoisilla YaraMila lannoitteilla ja lehtilannoituksena esim. kasvinsuojelun yhteydessä, tyydyttävässä tai huonommassa voidaan käyttää Ravinnesarjan tuotteita.
Hivenet voi ruiskuttaa kasvustoon rikkakasviruiskutuksen yhteydessä Multiple -hivenlehtilannoitteella 1 l/ha. Jos kasvuolot eivät keväällä ole optimaaliset ja kasvi ei saa juurien kautta riittävästi ravinteita, voidaan Multiplen kanssa antaa pääravinteita sisältävää lehtilannoite Foliar Extraa 2l/ha.
Muita hivenlannoitteita ovat K-viljanhiven (5-10 l/ha) tai YaraVita -sarjan lannoitteitteet.
Koneet:
Bögballen levittimet
Livakka-levitysvaunut
Ravinnetase, lehtivihreämittaus ja satoarvio (Viljelyohjelmakioski)
Talouden ja ympäristön kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lannoitteiden sisältämät ravinteet sadon muodossa tehokkaasti talteen. Tätä voi seurata laskemalla lohkojen ravinnetaseita. Kun ravinnetaseessa ei ole suuria yli- tai alijäämiä on viljelytekniikka ja lohkon kasvuolot kunnossa. Jos tase on jatkuvasti ylijäämäinen (lannoitetaan enemmän kuin ravinteita poistuu), sadonmuodostusta voi rajoittaa esimerkiksi kasvinsuojeluongelma, hivenpuutos, huono kylvösiemen, maan tiivistyminen, ojitusongelma tai matala pH. Alijäämä kertoo muun muassa, että lohkolla on vielä käyttämätöntä satopotentiaalia.
Lehtivihreämittauksen avulla saat tietoa kasvustosi typpitilanteesta. Tämän perusteella voit tehdä päätöksiä muun muassa lisätyppilannoituksesta ja korrensääteen käytön tarpeesta.
Satoennusteen perusteella voit arvioida, kuinka kannattavaa on sijoittaa lisäpanostuksia kasvuston kunnon ylläpitämiseksi, esimerkiksi kasvintautien torjunnan muodossa. Kasvitautien tunnistaminen toimii hyvänä perusteena valita tarpeeseen parhaiten soveltuva tuote.
K-Maatalouksissa on kasvukaudella Viljelyohjelmakioskeja, joissa voit tehdä näitä mittauksia ja laskelmia. Voit samalla tunnistaa kasvustossa mahdollisesti olevia kasvitauteja.
Puinti ja kuivaus
Pui ilman suhteellisen kosteuden ollessa vähintään <80%, mieluiten <60% ja sadon puintikosteuden alennuttua vähintään 25%:iin. Siemenviljan oikea puintikosteus on välillä 18-25%. Kuivaa sato mahdollisimman nopeasti alle 14 %:n kosteuteen. Peukalosääntö kuivatuslämpötilalle on 90 °C miinus viljan kosteus.
Koneet:
Claas puimurit
Arska kuivurit
Ennakkonäytteet ja varastointi tilalla
Käyttötarkoituksesta riippuen on tärkeätä pystyä jäljittämään myyty erä jopa peltolohkolle asti. Siksi olisi hyvä pitää kirjaa myös siitä, mihin varastosiiloihin kunkin peltolohkon sato on varastoitu. Erilaatuinen vilja on syytä varastoida erillään lajikkeittain.
Viljan myynnin kannalta jokaisesta varastosiilosta kannattaa ottaa täyttövaiheessa edustavat ennakkonäytteet, jotka toimitetaan heti analysoitavaksi kauppaan. Sopimusviljelijälle analysointi on maksutonta.
Viljakauppa
Perinteinen viljelysopimus on edelleenkin viljakaupan perusta. Viljelysopimuksen avulla varmistat satosi markkinoinnin.