Ruis

Syysviljat ovat hyviä kasveja työhuippujen tasaamiseen viljelyssä. Ruis on Suomessa pääasiassa myllyteollisuuden raaka-aine, pieniä määriä käytetään maltaaksi ja rehuksi. Kevätruis kelpaa raakaaineeksi siinä missä syysruiskin.

Yleisimmät tavoitelaadut:

Ruis hlp yli 71 kg, sakoluku yli 120

Kylvö

Ruis kylvetään elokuun kolmannella neljänneksellä tai syyskuun alussa. Vahva kasvusto syksyllä tarkoittaa vahvaa juuristoa, joka auttaa talvehtimisessa ja parantaa keväällä kasvuun lähtöä. Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Ruis on ristipölytteinen, minkä takia kylvösiemen voi sekaantua nopeasti. Hybridiruis kylvetään joka vuosi sertifioidusta siemenestä, koska kylvösiemen on aina risteytyksen jälkeinen ensimmäinen sukupolvi. Syysrukiin tiheystavoite on 400-500 kpl/m2 ja hybridirukiilla noin puolet pienempi. Syysrukiin kylvömäärä on 140-200 kg/ha ja hybridirukiin vastaavasti 70-110 kg/ha. Kylvön myöhästyessä syyskuun alkuun, kylvömäärää on syytä nostaa. Kylvön myöhästyminen pudottaa satotasoa huomattavasti.

Kasvinsuojelu

Rukiilla voidaan käyttää erittäin laajaa valikoimaa viljan kasvinsuojeluaineita. Rikkatorjunnassa kannattaa kiinnittää huomiota mm. syysitoisten rikkojen, kuten saunakukan, torjuntaan. Myös laontorjunta on mahdollista sekä CCC, Trimaxx / Sonis sekä Terpal valmisteilla. Rikkatorjunnassa ei ole estettä käyttää fenoksihappovalmisteita, kuten Ariane S tai K-Trio -valmisteita, mutta aikaisen ruiskutusajankohdan ja usein viileiden ruiskutusolosuhteiden takia niiden teho ei ole parhaimmillaan kevätkäytössä, ja tämän vuoksi eivät ole usein tehokkain valinta rikkatorjuntaan. Kasvitaudintorjunta on tärkeää, sillä esimerkiksi ruoste voi aiheuttaa mittavia satotappioita saastunnan ollessa voimakas. 

Maalajit ja pH

Rukiin pH–suositus on noin 6, mutta ruis sietää melko hapanta maata. Paras sato edellyttää vähintään tyydyttävää pH:ta. Syysrukiille sopivat parhaiten viettävät kevyet kivennäis- ja savimaat. Talvehtiminen heikkenee eloperäisillä mailla. Ruis ei kestä seisovaa vettä.

Lannoitus

Syyslannoituksessa fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa Viljavuustutkimuksen mukaan Yara-Mila lannoitteena.

Keväällä ensimmäinen lannoitus tehdään YaraBela lannoitteena. Hybridirukiit hyötyvät korkeista kevätlannoituksista. Jos kevätlannoitus on jäänyt vaillinaiseksi, lisälannoitusta kannattaa antaa esim. YaraBela Axanina tai YaraBela Suomensalpietarina. Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla. 

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab kasvianalyysillä. Analyysin
perusteella voi valita lohkolle sopivimman lehtilannoitteen tai niiden yhdistelmän. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita. Rukiin hyvän pölyttymisen kannalta on tärkeää, että kupari ja boorilannoitus on tarpeen mukainen.

Sadonkäsittely

Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C vähennettynä viljan kosteudella. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä ja sateiden sattuessa. Heikko sakoista viljaa ei kannata sekoittaa parempi laatuisen kanssa.