Laskelmien tulokset riippuvat vahvasti näytteenottokohdasta. Siksi on kannattavaa ottaa useita mahdollisimman edustavia näytteitä tai vaihtoehtoisesti keskittyä lohkon ongelmapaikkoihin. Mittaukset voidaan tehdä 1-solmuasteelta tähkälle tulon loppuun saakka.
Tee lannoitusikkuna kylvöjen yhteydessä lehtivihreämittausta varten
Mittauksia varten tehdään lohkolle reilusti lannoitettu ns. Lannoitusikkuna mihin typpeä laitetaan kylvölannoituksen yhteydessä esimerkiksi 3x5 m alueelle n. 30–50 kg/ha enemmän. Lannoitusikkunan voi tehdä kylvökoneella tai käsin. Ikkunan löytää lohkolta helpommin kun viereen tekee 0-ruudun ilman lannoitetta.
Tuo kasvustonäyte K-maatalouteen
Nyhdä kasveja eri puolilta lohkoa; 30 kpl ja lannoitusikkunasta; 30 kpl. Näytteet kerätään ilmatiiviiseen muovipussiin, jolloin ne säilyvät tuoreena pidempään. Mittaus tulee tehdä 12 tunnin aikana näytteen ottamisesta.
Kasvustonäyte satoennustetta varten
Leikkaa kasvustosta metrin matkalta maanpäällinen kasvimassa ja punnitse se K-maataloudessa tai kotona. Luotettavuuden lisäämiseksi tee punnitus vähintään viidestä eri kohdasta lohkoa. Ota mukaasi tiedot kylvöpäivästä, lajikkeesta, käytetystä siemenmäärästä kg/ha ja punnituksen tuloksesta.
Kasvustonäyte satokomponentien avulla tehtävää ennustetta varten
Oras-,verso- ja tähkäluku / m2 saadaan laskemalla 12,5 cm rivivälillä kasviyksilöt 80 cm matkalta ja kertomalla luku kymmenellä. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta jos vannasväli on 14,5 cm.
Lehtivihreämittaus
Kasvin sadontuottokyky riippuu pitkälti lehtien lehtivihreäpitoisuudesta. Lehtivihreän muodostumiseen keskeisesti vaikuttava ravinne on typpi.
Lehtivihreäpitoisuuden mittaaminen kertoo, onko kasvustossa typpeä liikaa vai liian vähän. Mittaukset tehdään 1-solmuasteelta- tähkälle tulon loppuun saakka.
Lehtivihreämittauksessa normaalin kasvuston ja lannoiteikkunan tuloksia vertaillaan toisiinsa. Jos lannoiteikkunaa ei ole, voidaan mittauksen tuloksia verrata taulukkoarvoihin.
Lehtivihreämittausten tulkinta
Kasvustolla on riittävästi typpeä jos Spad-mittauksen erotus lannoiteikkunalla ja normaalikasvustolla on Ohralla pienempi kuin 4, Kauralla pienempi kuin 3 ja vehnällä pienempi kuin 2 tai jos arvot ovat taulukkoarvojen sisällä. Tällaisissa tapauksissa korrensääteiden ja tautiaineiden käyttö on perusteltua. Suurempi ero tuloksissa tai taulukkoarvoja pienempi luku kertoo kasvuston typen puutteesta. Sen seurauksena joko sadon määrä tai laatu voi jäädä heikoksi, jos kasvin typen saantia ei voida parantaa.
SPAD taulukko tehtivihreäarvoja varten
| Ohra |
37-41 |
35-38 |
|
51-57 |
42-46 |
| Kaura |
37-41 |
36-45 |
|
51-57 |
40-44 |
| Kevätvehnä |
37-41 |
38-42 |
|
51-57 |
38-41 |
| Syysvehnä |
37-41 |
39-42 |
|
51-57 |
40-44 |
| Ruis |
37-41 |
37-39 |
|
51-57 |
33-42 |
| Rypsi |
50-51 |
37-42 |
Satoennuste K-maatalouden Viljelyohjelmakioskeilla
Satoennusteen voi tehdä joko viljelyohjelmakioskilla K-maataloudessa tai kotona taulukkoarvojen avulla laskemalla.
Tietokoneohjelman avulla laskettava satoennuste ennustaa mittaushetken kasvimassan perusteella lopullisen sadon määrän.
Tehoisan lämpösumman määrittäminen
Kasvuston saaman tehoisan lämpösumman saat, kun vähennät K-maatalouden sääpalvelussa olevasta kuluvan ajankohdan tehoisasta lämpösummasta kylvöpäivänmäärän lämpösumman.
Sadon määrän laskenta satokomponentien avulla (Katso lisätiedot viljelyoppaasta 2011 s.38)
Viljan satokomponentteja ovat oraiden lukumäärä/m2, versojen lukumäärä/m2, tähkien lukumäärä/m2, jyvien lukumäärä/ tähkä ja jyväpaino.
Oras-,verso- ja tähkäluku / m2 saadaan laskemalla 12,5 cm riviväillä yksilöt 80 cm matkalta ja kertomalla luku kymmenellä. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta jos vannasväli on 14,5 cm.
Odotettavissa oleva laskennallinen sato saadaan kertomalla tähkäluku/m2, jyväluku/ tähkä ja jyväpaino (tjp) keskenään. Jakamalla tulos sadalla saadaan hehtaarisato.