Kuivaheinän laatu ja määrä turvataan olosuhteisiin soveltuvilla lajeilla ja lajikkeilla, onnistuneella nurmen perustamisella, lannoituksella ja tarpeenmukaisella kasvinsuojelulla.
Laji- ja lajikevalinta Esitys:lajit ja lajikkeet (pdf)
Timotei on satoisin ja suosituin laji. Erittäin poudanaroille maille kannattaa valita koiranheinää, ruokonataa tai nurminataa sisältävä seos. Luomutuotannossa ja poudanaroilla mailla myös apilapitoinen seos on hyvä valinta.
 Etelän paalinurmiseos 25-30 kg/ha |
I-niitto kuivaksiheinäksi, myöhempi käyttö laitumeksi tai säilörehuksi |
nopeakasvuinen Grindstad-timotei, odelmassa timoteita ja nurminataa, suositellaan vähintään 2- nittoa tai odelman laidunnusta |
|
Paalinurmiseos 25-30 kg/ha |
I-niitto kuivaksi heinäksi, myöhempi käyttö laitumeksi tai säilörehuksi |
sato painottuu ensimmäiseen niittoon pohjoisen timotein takia odelmassa pääosin nataa |
|
Grindstad-timotei 17-20 kg/ha
|
I-niitto kuivaksi heinäksi, myöhempi käyttö maittavaksi laitumeksi tai säilörehuksi |
ei poudanaroille maille, kestää edellisiä huonommin odelman laidunnusta |
| Jonatan-timotei 17-20 kg/ha |
I-niitto kuivaksi heinäksi, myöhempi käyttö vähäistä |
ei poudanaroille maille, sato painottuu ensimmäiseen niittoon |
Kasvinsuojelu Esitys:nurmen kasvinsuojelu (pdf)
Kylvön jälkeen käytettävä kasvinsuojeluaine määräytyy nurmen päärikkalajin mukaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä apilakasvuston ja suojaviljan rehunkäyttörajoituksiin. Myös keväisellä paikkauskylvöllä voi vähentää rikkakasvien esiintymistä.
Nurmien kasvinsuojeluongelmien ratkaisuun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.
| VAKIINTUNEET NURMET |
|
|
|
Säilörehu, heinä- ja laidunnurmet
(Päärikkalajin voimakkaan kasvun aikana) |
Tandus 180 1.5-2.0 l/ha*** |
Gratil 40-60 g/ha*
+ kiinnite 0.1-0.2 l/ha |
Primus 0.1-0.15 l/ha** + kiinnite 0.1 l/ 200 l vettä
|
Apilapitoiset nurmet
(Aikaisin keväällä kasvun allettua) |
Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha |
Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha |
Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha
|
| NURMET PERUSTAMISVUONNA |
|
|
|
Nurmet suojaviljaan perustettaessa, ei apilaa
(Heinän oras 2-3-lehtiasteella) |
Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l |
Express Twin 1.5 tab/ha + 0.45 l/ha + kiinnite 0.1l |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha |
Apilapitoiset nurmet suojaviljaan perustettaessa
(Apilassa 1-3 kasvulehteä) |
Express 1.0-1.5 tab./ha
+ K-MCPA 0.5 l/ha |
Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha |
K-MCPA 1.0 l/ha |
Nurmet perustettaessa ilman suojaviljaa, ei apilaa
(Heinän oras 2-3-lehtiasteella) |
Tandus 180 0.7-0.8 l/ha tai tankkiseoksissa 0.6 l/ha |
Gratil 40-60 g/ha
+ kiinnite 0.1-0.2 l/ha |
Primus 0.1-0.15 l/ha + kiinnite 0.1 l/ 200 l vettä |
| Apilapitoiset nurmet perustaminen ilman suojaviljaa (Apilassa 1-3 kasvulehteä) |
Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha |
Basagran M75 3-4 l/ha |
K-MCPA 1.0 l/ha |
| Yksivuotiset rehunurmet/pikalaitumet (Heinän oras 2-3-lehtiasteella) |
Tandus 180 0.7-0.8 l/ha |
Gratil 30-40 g/ha
+ kiinnite 0.1-0.2 l/ha |
Primus 0.1-0.15 l/ha + kiinnite 0.1 l/ 200 l vettä |
|
Varoajat: Primus 7 vrk, Tandus 180 10 vrk, Gratil laitumilla ja säilörehunurmilla 7 vrk sekä heinällä 21 vrk.
Käsiteltäessä nurmet Gratil, Primus, Tandus 180 tai Basagran SG valmisteilla ne voidaan käyttää rehuksi. Perustamisvuonna Basagran M75 ja K-MCPA-käsiteltyjä nurmia ei saa korjata rehuksi.
Primus alkaa tehota jo +2°C, Gratil +5°C, Tandus 180 ja Basagranit vaativat yli +12°C astetta. |
* = Keväällä, 1. tai 2. niiton jälkeen, kun hierakka, leinikit ja muut rikat ovat ruusukeasteella (ensimmäiset kukkanuput näkyvissä) ja voimakkaassa kasvussa.
** = Aikaisin keväällä kasvun alkaessa.
*** = Laitumilla alkukesällä kun hierakka on täysin ruusukeasteella. Voikukan torjunnassa on huomioitava torjunnan lämpötilavaatimus. |
Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut
Paalauslangat ja verkot
| Tuote |
Yleis-lanka |
Kantti-paalit |
Suurkantti-paalit |
Pyörö-paalaus |
Itsesitoja-lanka |
Tarhuri-lanka |
| K-Agro |
x |
x |
x |
x |
|
|
| Piippo |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
| Tuote |
Vetolujuus |
Elastisuus |
Säilörehu |
Heinä |
Olki |
| Rondotex |
2600 N |
15-20 % |
2-2,5 |
2,5-3 |
2,5-4 |
Viljelytekniikka
Tavoitesato- ja laatu
Satotavoite on vähintään 6000 ry/v/ha. Tavoite on vaatimaton siihen nähden, että esimerkiksi Grindstad- timotein sato on K-maatalouden kokeissa lähes kaksinkertainen kolmen vuoden keskiarvona.
D-arvon tavoite on 660.
Koneet:
Agrow ja JF niittokoneet, Claas ja Elho karhottimet ja pöyhimet, Claas paalaimet
Nurmen perustaminen
Uusiminen tulee yleensä ajankohtaiseksi kolmannen satovuoden jälkeen. Vanhoilla nurmilla rehun laatu on uusia nurmia heikompi erityisesti rikkakasvipitoisuuden ja lajikoostumuksen muutoksesta johtuen. Ennen uuden nurmen perustamista vanha kasvusto lopetetaan glyfosaattivalmisteella.
Nurmiseoksilla
varmistetaan nurmen säilyminen vaikeissa olosuhteissa. Nadat lisäävät joustavuutta korjuukertoihin. Poutivilla mailla erityisesti ruokonata ja koiranheinä parantavat kuivuudenkestävyyttä sekä lisäävät ankarissa oloissa satoa merkittävästi puhtaaseen timoteikasvustoon verrattuna. Seoksessa nadat lisäävät odelmasatoa ja nurmen soveltuvuutta laiduntamiseen. Nautaeläin laiduntaa nurminataa mieluummin kuin koiranheinää tai ruokonataa. Hevoslaitumen odelmassa voi olla myös ruokonataa tai koiranheinää seoksessa.
Timotei on hyvä kuivaheinän tuottaja hikevillä mailla, mikäli odelmasato ei ole tärkeää. Timoteilajeista Grindstad sopii pohjoisia tyyppejä paremmin kahteen kertaan korjattavalle heinälle.
Suojaviljaan perustettaessa viljalajikkeen on oltava lujakortinen. Suojaviljan siemenmäärää on vähennettävä 30 % ja typpilannoitusta -10 %. Koko maahan voi suositella aikaista ja lujakortista Vaasa-kauraa, ohrista Vildeä tai Tiriliä. Suojakasvina Etelä- ja Keski-Suomessa toimii hyvin Edel-ohra, Bjarne kevätvehnä sekä SW Petita- ja Rebus-kevätrypsi (siemenmäärä 4-6 kg). Suojakasviksi timoteivaltaisille nurmille sopii myös yksivuotinen raiheinä (7 kg/ha) tai vihantavilja. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisemmänkin kylvön ja keväisen rikkakasvien torjunnan glyfosaatilla. Perustettaessa nurmi puhtaana kasvustona on kiinnitettävä huomiota kosteuden riittävyyteen.
Koneet:
Tume ja Lemken kylvökoneet
Kalkittaessa kaikille nurmen lajiyhdistelmille on suositeltu maan pH-tavoitteeksi 6,5. Nurmilohkolla maan Ca ja Mg pitoisuuksien on oltava vähintään tyydyttävä ("vihreä" viljavuustutkimuksessa). Tehokkaassa nurmentuotannossa maan pH alenee 6,5 -> 5,5 kolmessa vuodessa. Maanparannuskalkit parantavat typpilannoituksen satovastetta ja lisäävät mm. nurmirehun kalsium- ja magnesiumpitoisuutta.
Karjanlantaa kannattaa hyödyntää perustamisvuoden lannoituksessa mahdollisuuksien mukaan. Väkilannoitteiden lisäyksellä varmistetaan hivenravinteiden saanti.
Toimiva ojitus mahdollistaa onnistuneen talvehtimisen. Veden vaivaamat kohdat on syytä paikata täydennyskylvöllä.
Rikkakasvien torjunta tulee tehdä tuotettaessa laadukasta nurmirehua. Rikkakasvit käyttävät nurmen kasvutilaa ja ravinteita sekä lyhentävät perustetun nurmen viljelyvuosia. Rikkakasveilla on myös haitallinen vaikustus korjattavaan satoon, sillä ne eivät ole rehuarvoltaan viljelykasvien veroisia. Osa lajeista on jopa myrkyllisiä tuotantoeläimille. Rikkakasvit alentavat nurmirehun maittavuutta, jolloin eläinten rehunsyönti vähenee, mikä johtaa alentuneeseen tuotokseen. Rikkakasvit vaikuttavat haitallisesti myös lopputuotteen laatuun jolloin maidon käyttö tiettyihin maitojalosteisiin voi estyä.
Kylvön jälkeen käytettävä kasvinsuojeluaine määräytyy päärikkalajin mukaan. Huomiota on kiinnitettävä apilakasvuston ja suojaviljan rehunkäyttörajoitteisiin. Myös keväisellä paikkauskylvöllä voi suorittaa rikkakasvien torjuntaa. Rikkakasvitorjunnan merkitys korostuu, mikäli odelmaa käytetään laiduntamiseen.
Lannoitus
Typpi- ja fosforilannoituksen enimmäismäärät tulee tarkistaa tukioppaasta.
Kuivaheinäksi viljeltävän nurmen lannoitusvaihtoehdoiksi sopivat Nurmi-sarjan lannoitteet.
Hivenravinnetarve tarkistetaan viljavuustutkimuksen perusteella. Sinkistä ja kuparista on usein puutetta, toisinaan myös mangaanista.
Perustamisvuonna typpilannoituksen enimmäismäärät on sidottu perustamisajankohtaan ja suojaviljan käyttöön. Suojaviljaa käytettäessä typen määrä määräytyy suojaviljan mukaan. Typen käyttömäärää suojaviljalle kannattaa vähentää -10 kg/ha. Karjanlannan levitysmäärä määräytyy kaliumtarpeen mukaan.
Vanhalle nurmelle tehdään kevätlannoitus nurmen kasvun alettua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hivenravinteiden tarpeeseen.
Odelmasadon onnistumisen kannalta on 2. lannoitus tehtävä nopeasti 1. sadonkorjuun jälkeen.
Koneet:
Bögballen levittimet
Livakka-levitysvaunut
Lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvot
| Naudan kuivikelanta |
1,2 |
1,2 |
| Naudan lietelanta |
0,5 |
1,8 |
| Naudan virtsa |
0,1 |
1,8 |
| Sian kuivikelanta |
2,5 |
1,5 |
| Sian lietelanta |
0,8 |
2,7 |
| Sian virtsa |
0,2 |
1,6 |
| Lampaan kuivikelanta |
1,5 |
1,2 |
| Hevosen kuivikelanta |
0,5 |
0,4 |
| Kanan kuivikelanta |
4,4 |
4,5 |
| Broilerin kuivikelanta |
3,5 |
5,1 |
| Ketun kuivikelanta |
11,5 |
3,8 |
| Minkin kuivikelanta |
9,5 |
2,4 |