Yleisesitykset hevosille ja nautaeläimille: miten laidunaita toimii, hevosen laidunruokinta, nurmenperustamisen perusteet (pdf)

Laji- ja lajikevalinta Esitys:lajit ja lajikkeet (pdf)

Nauta suosii timoteitä ja nurminataa sekä apilaa. Niittynurmikka on märehtijän laitumen tallaamista kestävä laatuvakuutus. Hevoselle maittaa myös karkeampi ruokonata tai koiranheinä, jotka kestävät hyvin myös tallaamista.  

Seokset
Nurmiseoksissa yhdistetään timotein maittavuus paremmin tallausta kestäviin ja jälkikasvultaan tehokkaimpiin lajeihin. Niittynurmikka ja nurminata tuovat märehtijän laitumeen maittavuutta ja kestävyyttä. Poutiville maille ruokonataa tai koiranheinää voi käyttää jälkikasvun ja tallauksen kestävyyden lisääjänä myös märehtijän laitumessa. Tällöin on kuitenkin varauduttava tiheään laidunnuskiertoon sekä puhdistusniittoon. Myös apila on sopiva laidunnuksen maittavuuslisä ja kuivuudenkestävyyden parantaja. Se soveltuu laitumen lannoitukseksi muutenkin kuin luomuviljelyssä. 

Seos	Soveltuvuus	Erityistä
Laidunnurmiseos	Puhtaasti laitumeksi perustettavat nurmet	Kestää tallausta
Apilainen nurmiseos	Laitumeksi erityisesti käytettäessä vähäisesti keinolannoitteita	Erityisesti märehtijöille, voimakas apila voi aiheuttaa ongelmia ruuansulatuksessa
Multamaan nurmiseos	Laidunnurmeksi koko maahan multaville lohkoille	Huomioi nopea kasvurytmi niittoaikaa suunniteltaessa
Ruokonata-Timotei seos	Poutiville maille	Vaatii tiheän laidunkierron ja oikea-aikaisen puhdistusniiton, timoteita myös ensimmäisen niiton/laidunnuksen jälkeen
Etelän paalinurmiseos	Laitumiin kun maittavuus  ja timotein jälkikasvukyky on tärkeää	Timotein osuus säilyy muihin seoksiin verrattuna korkeampana ensimmäisen laidunnuksen jälkeen
Hevosnurmiseos	Puhtaat laitumet, soveltuu myös yleisnurmeksi, niin hevosille kuin märehtijöille	Kestää tallausta parhaiten myynnissämme olevista seoksista
Savimaan nurmiseos	Kevään ensimmäiseksi laitumeksi	Koiranheinä kestää kuivuutta, mutta on erittäin aikainen ja herkkä talvituhoille

Kasvinsuojelu Esitys:nurmen kasvinsuojelu (pdf)

Kylvön jälkeen käytettävä kasvinsuojeluaine määräytyy nurmen päärikkalajin mukaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä apilakasvuston ja suojaviljan rehunkäyttörajoitteisiin. Myös keväisellä paikkauskylvöllä voi torjua rikkakasveja.

Nurmien kasvinsuojeluongelmien ratkaisuun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.

PERUSTOIMENPITEET	Vaihtoehto 1	Vaihtoehto 2	Vaihtoehto 3
VAKIINTUNEET NURMET
Säilörehu, heinä- ja laidunnurmet (Päärikkalajin voimakkaan kasvun aikana)	Tandus 180 1.5-2.0 l/ha***	Gratil 40-60 g/ha* + kiinnite 0.1-0.2 l/ha	Primus 0.1-0.15 l/ha** + kiinnite 0.1 l/ 200 l vettä
Apilapitoiset nurmet (Aikaisin keväällä kasvun allettua)	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha
NURMET PERUSTAMISVUONNA
Nurmet suojaviljaan perustettaessa, ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)	Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l	Express Twin 1.5 tab/ha + 0.45 l/ha + kiinnite 0.1l	K-TRIO 1.5-2.0 l/ha
Apilapitoiset nurmet suojaviljaan perustettaessa (Apilassa 1-3 kasvulehteä)	Express 1.0-1.5 tab./ha + K-MCPA 0.5 l/ha	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha	K-MCPA 1.0 l/ha
Nurmet perustettaessa ilman suojaviljaa, ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)	Tandus 180 0.7-0.8 l/ha tai tankkiseoksissa 0.6 l/ha	Gratil 40-60 g/ha + kiinnite 0.1-0.2 l/ha	Primus 0.1-0.15 l/ha + kiinnite 0.1 l/ 200 l vettä
Apilapitoiset nurmet perustaminen ilman suojaviljaa (Apilassa 1-3 kasvulehteä)	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha	Basagran M75 3-4 l/ha	K-MCPA 1.0 l/ha
Yksivuotiset rehunurmet/pikalaitumet (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)	Tandus 180 0.7-0.8 l/ha	Gratil 30-40 g/ha + kiinnite 0.1-0.2 l/ha	Primus 0.1-0.15 l/ha + kiinnite 0.1 l/ 200 l vettä

Havaintoihin perustuvat toimenpiteet	Vaihtoehto 1	Vaihtoehto 2	Vaihtoehto 3
Hivenravinnepuutos Korrenkasvun aikana	Multiple 1 l/ha	Zoom 1.5 l/ha	K-erikoishiven 5-10 l/ha
Nurmen lopettaminen tai ongelmarikkakasvien torjunta perustamista edeltävänä syksynä	Roundup Max 2.0 kg/ha tai Roundup Max 1.2 kg/ha	Envision 3.2 l/ha tai Envision 2.4 l/ha + kiinnite 0.5 l/ha	Roundup Bio 4 l/ha tai Roundup Bio 3 l/ha + kiinnite 0.5 l/ha

Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut

Viljelytekniikka

Nurmentuotannossa laatu ja määrä turvataan olosuhteisiin soveltuvilla kasvilajeilla ja lajikkeilla, onnistuneella nurmen perustamisella, lannoituksella sekä tarpeenmukaisella kasvinsuojelulla.  Laitumen tuottavuuteen vaikuttaa ensisijaisesti maittavuus ja kasvu. Kasvuun puolestaan vaikuttaa nurmen kasvilajisto, tallauksen kestävyys, jälkikasvukyky, talvehtiminen sekä onnistunut rikkakasvien torjunta. Laiduneläimen valikoivan ruokailutavan takia nurmen käyttöaste vaihtelee voimakkaasti.  

Huonolaatuista tai –kasvuista laidunta voi täydentää väkirehulla vain rajallisesti. Liian voimakas väkirehun syönti lisää eläinten ruoansulatushäiriöitä.  

Tavoitesato- ja laatu

Satotavoite on 5 000 -6 000 ry/v/ha.

D-arvoksi tavoitellaan 70-72 %. Raakavalkuaistavoite on 17-19 %.

Kivennäispitoisuudet: Kalsium (Ca) 4-5 g, Fosfori (P) 2,5-3,5 g, Magnesium (Mg) 2-2,5 g, Kalium (K) alle 25 g, Natrium (Na) yli 0,6 g/kg ka, Sinkki (Zn )50 mg, Kupari (Cu) 10 mg ja mangaani ( Mn) 60 mg/kg ka.

Toteutuva eli syöty sato vaihtelee huomattavasti perustamisen onnistumisen (rikkakasvien torjunta) laidunnusstrategian, laitumen hoidon ja kasvilajiston mukaan.  

Laidun on lehmän kannalta parhaimmillaan 25-40 cm korkeana. Kevätpainotteisen kasvun takia laiduntaminen kannattaa kuitenkin aloittaa nurmen ollessa 10 cm. Yli 40 cm korkea laidun heikentää laitumen hyväksikäyttöä huomattavasti (väitöstutkimus Virkajärvi 2004).  

Laidunnurmen perustaminen

Uusiminen tulee yleensä ajankohtaiseksi nurmen kolmannen satovuoden jälkeen. Vanhoilla nurmilla rehun laatu on uusia nurmia heikompi erityisesti rikkapitoisuuden ja lajikoostumuksen muutoksesta johtuen.Ennen uuden nurmen perustamista vanha kasvusto lopetetaan glyfosaattivalmisteella.

 Laidunseosvalintaan vaikuttaa myös lohkon etäisyys tilan talouskeskuksesta. Nopeakasvuisia ja tiheän laidunnuksen vaativia seoksia ei kannata kylvää etäisimmille lohkoille. Multamaan nurmiseos ja Laidunnurmiseos sopivat parhaiten lähimmille ja kovimmalla kulutuksella oleville lohkoille märehtijöillä.  Apilapitoisia seoksia voi sijoittaa hieman kauemmaksikin, mutta äkillisiä laidunrehumuutoksia on vältettävä ruokinnassa.  

Suojaviljaan perustettaessa viljalajikkeen on oltava lujakortinen. Suojaviljan siemenmäärää on vähennettävä 30 % ja typpilannoitusta -10 %. Koko maahan voi suositella aikaista ja lujakortista Vaasa-kauraa. Suojakasvina Etelä- ja Keski-Suomessa toimii hyvin Edel-ohra, Bjarne kevätvehnä sekä SW Petita- ja Rebus-kevätrypsi (siemenmäärä 4-6 kg). Suojakasviksi timoteivaltaisille nurmille sopii myös yksivuotinen raiheinä (7 kg/ha) tai vihantavilja. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisemmänkin kylvön ja keväisen rikkakasvien torjunnan glyfosaatilla. Perustettaessa nurmi puhtaana kasvustona on kiinnitettävä huomiota maan kosteuden riittävyyteen.  

Koneet:

Kalkittaessa kaikille lajiyhdistelmille on suositeltu maan pH-tavoitteeksi 6,5. Nurmilohkolla Ca ja Mg pitoisuuksien on oltava vähintään tyydyttäviä ("vihreä" viljavuustutkimuksessa). Tehokkaassa nurmentuotannossa maan pH alenee 6,5 -> 5,5 kolmessa vuodessa. Erityisesti apilapitoiset nurmet vaativat tätä korkeampaa maan pH arvoa. 

Esitys: Kalkitus (pdf)

Maanparannuskalkit parantavat typpilannoituksen satovastetta ja lisäävät mm. nurmirehun kalsium- ja magnesiumpitoisuutta.   

Rikkakasvien torjunta tulee tehdä tuotettaessa laadukasta nurmirehua. Rikkakasvit käyttävät nurmen kasvutilaa ja ravinteita sekä lyhentävät perustetun nurmen viljelyvuosia. Rikkakasveilla on myös haitallinen vaikutus korjattavaan satoon, sillä ne eivät ole rehuarvoltaan viljelykasvien veroisia. Osa lajeista on jopa myrkyllisiä tuotantoeläimille. Rikkakasvit alentavat nurmirehun maittaavuutta, jolloin eläinten rehunsyönti vähenee, mikä johtaa alentuneeseen tuotokseen. Rikkakasvit vaikuttavat haitallisesti myös lopputuotteen laatuun jolloin maidon käyttö tiettyihin maitojalosteisiin voi estyä.  

Kylvön jälkeen käytettävä kasvinsuojeluaine määräytyy päärikkalajin mukaan. Huomiota on kiinnitettävä apilakasvuston ja suojaviljan rehunkäyttörajoitteisiin. Myös keväisellä paikkauskylvöllä voi suorittaa rikkakasvien torjuntaa. Rikkakasvitorjunnan merkitys korostuu, mikäli odelmaa käytetään laiduntamiseen. Rikkakasvien määrän hallinnalla vaikutetaan myös nurmen käyttöikään. Rikkakasvien määrän hallintaa voidaan suorittaa kemiallisen kasvinsuojelun lisäksi puhdistusniittojen avulla laidunnusjaksojen päätteeksi.

 Koneet:

Agrow ja JF niittokoneet

Lannoitus

Typpilannoituksen vuosittaiset enimmäismäärät tarkistetaan tukioppaasta. Lannoitus on hyvä jakaa 3-4 kertaan kasvukaudella. 

Laidunnurmen lannoitusvaihtoedoiksi sopivat Nurmi-sarjan lannoitteet.

Perustamisvuonna typpilannoituksen enimmäismäärät on sidottu perustamisajankohtaan ja suojaviljan käyttöön. Suojaviljaa käytettäessä typen määrä määräytyy suojaviljan mukaan. Typen käyttömäärää suojaviljalle kannattaa vähentää -10 kg/ha. Karjanlannan levitysmäärä määräytyy kaliumtarpeen mukaan.

Vanhalle nurmelle tehdään kevätlannoitus nurmen kasvun alettua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hivenravinteiden tarpeeseen.  Laidunnuksen ja tasausniiton jälkeen tehtävä lannoitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti.  

Koneet:

Bögballen levittimet