Laatu ja määrä turvataan olosuhteisiin soveltuvilla lajeilla ja lajikkeilla, onnistuneella nurmen perustamisella, lannoituksella ja tarpeenmukaisella kasvinsuojelulla.

Laji- ja lajikevalinta Esitys:lajit ja lajikkeet (pdf)
Seosviljely tasaa niittokertojen ja tuotantovuosien välistä vaihtelua ja parantaa keskisatoa. Eri lajeilla saadaan parhaimmat sato- ja laatuodotukset erilaisille maalajeille ja sadonkorjuustrategioille. Seos onkin syytä valita juuri maalajin, sato-odotusten ja tilan korjuustrategian mukaan.

Seos	Soveltuvuus	Erityistä	Suositellut niittokerrat
Etelän paalinurmiseos	Säilörehuksi, kun 1-niitosta halutaan tehdä kuivaheinää, tai aikainen korjuu säilörehuksi on tärkeää	Nopeakasvuinen Grindstad-timotei, vaatii erit. etelässä 3 niittokertaa	3
Ruokonata-Timotei seos	Tehokkaaseen säilörehuntuotantoon, kun timoteipitoisuutta halutaan myös 1-niiton jälkeen	ed. parempi jälkikasvu, laatu heikkenee nopeammin, sopii erit. kuivuudenaroille maille	3 -4
Säilörehunurmiseos	Yleisseos koko maahan	Huomioi timoteipitoisuuden huomattava aleneminen 1-niiton jälkeen	3 - 4
Apilainen nurmiseos	Yleisseos koko maahan, kun halutaan vähentää lannoitusta tai parantaa rehun valkuaispitoisuutta	Hyvä kuivuudenkestävyys, hitaasti laskeva sulavuus	2

Kasvinsuojelu Esitys:nurmen kasvinsuojelu (pdf)
Kylvön jälkeen käytettävä kasvinsuojeluaine määräytyy nurmen päärikkalajin mukaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä apilakasvuston ja suojaviljan rehunkäyttörajoituksiin. Myös keväisellä paikkauskylvöllä voi vähentää rikkakasvien esiintymistä.

Nurmien kasvinsuojeluongelmien ratkaisuun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.

PERUSTOIMENPITEET	Vaihtoehto 1	Vaihtoehto 2	Vaihtoehto 3
VAKIINTUNEET NURMET
Säilörehu, heinä- ja laidunnurmet (Päärikkalajin voimakkaan kasvun aikana)	Tandus 180 1.5-2.0 l/ha***	Gratil 40-60 g/ha* + kiinnite 0.1-0.2 l/ha	Primus 0.1-0.15 l/ha** + kiinnite 0.1 l/ 200 l vettä
Apilapitoiset nurmet (Aikaisin keväällä kasvun allettua)	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha
NURMET PERUSTAMISVUONNA
Nurmet suojaviljaan perustettaessa, ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)	Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l	Express Twin 1.5 tab/ha + 0.45 l/ha + kiinnite 0.1l	K-TRIO 1.5-2.0 l/ha
Apilapitoiset nurmet suojaviljaan perustettaessa (Apilassa 1-3 kasvulehteä)	Express 1.0-1.5 tab./ha + K-MCPA 0.5 l/ha	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha	K-MCPA 1.0 l/ha
Nurmet perustettaessa ilman suojaviljaa, ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)	Tandus 180 0.7-0.8 l/ha tai tankkiseoksissa 0.6 l/ha	Gratil 40-60 g/ha + kiinnite 0.1-0.2 l/ha	Primus 0.1-0.15 l/ha + kiinnite 0.1 l/ 200 l vettä
Apilapitoiset nurmet perustaminen ilman suojaviljaa (Apilassa 1-3 kasvulehteä)	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha	Basagran SG 1.1-1.7 kg/ha	K-MCPA 1.0 l/ha
Yksivuotiset rehunurmet/pikalaitumet (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)	Tandus 180 0.7-0.8 l/ha	Gratil 30-40 g/ha + kiinnite 0.1-0.2 l/ha	Primus 0.1-0.15 l/ha + kiinnite 0.1 l/ 200 l vettä

Säilöntä

Esikuivatun- ja tuorerehun säilöntään suositellaan biologista säilöntäainetta AgroSil Premium. Rehu voidaan myös säilöä Mestarin Vahva Pro:lla, joka on muurahaishappovalmiste.

Timotei toimii sokeripitoisena lajina hyvänä käymissokereiden lähteenä. Mitä vähemmän nurmessa on timoteita, sitä tärkeämpää on riittävä annostus säilöntäainetta. Seuraa säilöntäaineen kulutusta ja huolehdi auman sekä paalien tiiviydestä.

Hyvin säilötyn rehun käyttö suunnitellaan rehuanalyysin perusteella. Rehuanalyysit otetaan eräkohtaisesti.

Säilöntä-aineet	Kuiva-aine suositus	Esi-kuivattu (ka >30%)	Tuore (ka <30 %)	Niitto-ruokinta	Luomu- tuotanto	Säilöntä- tapa
AgroSil Premium	20 - 45	4-5 l/tonni	4-5 l/tonni		x	Maitohappo-bakteerit
Agrosil Pro	> 35	4-5 l/tonni			x
Agrosil	> 25	4-5 l/tonni			x
Mestarin Vahva Pro	20-35	5 l/tonni	5 l/tonni	3 l/tonni	x	muurahais-happoa 80 %
AIV 2 Plus	20 - 35	5 l/tonni	5 l/tonni	3 l/tonni	x	muurahais-happoa 76 %
AIV Ässä	25 - 45	5 l/tonni	5 l/tonni		x	Muurahais-happoa 59 %

Pyöröpaaliverkot			Käärintäkerrokset
Tuote	Vetolujuus	Elastisuus	Säilörehu	Heinä	Olki
Rondotex	2600 N	15-20 %	2-2,5	2,5-3	2,5-4

Kiristekalvot			Käyttösuositus
Tuote	UV-suojaus	Takuu	Kerroksia	Limitys
RaniWrap	125 Kly	3 v	6 kpl	70 %

 

Aumakalvot Rani
Tuote	Tärkeimmät ominaisuudet
Valkoinen	Kolmikerroskalvo	UV-suoja joka kerroksessa	Paras mahdollinen sitkeys	Korkea pakkaskestävyys
Valkoinen/musta	Kolmikerroskalvo	UV-suoja joka kerroksessa	Hyvä sitkeys ja puhkaisulujuus

Viljelytekniikka

Lypsylehmä pystyy syömään riittävästi rehua vain, jos se on tarpeeksi sulavaa ja maittavaa. Huonolaatuinen nurmirehu rajoittaa myös väkirehun hyväksikäyttöä.  

Tavoitesato- ja laatu
Satotavoite säilörehulla on vähintään 6000 ry/v/ha. Kolmella korjuukerralla tavoite on 8000 ry/ha. Tavoite on vaatimaton siihen nähden, että esimerkiksi Grindstad- timotein sato on K-koetilan kokeissa lähes kaksinkertainen kolmen vuoden keskiarvona.   

Säilörehun D-arvon tavoite on 68–70. Sulavuus on tätä luokkaa kun 1. sadossa timotei on tulossa tähkälle eli noin kymmenesosassa kasvustoa tähkä on näkyvissä. Sama pätee nurminataan. Mikäli nurmessa on paljon ruokonataa, tulee ensimmäinen niittoajankohta arvioida mukana olevan timotein mukaan, jolloin sato on timoteivaltaisempi. Toisessa ja kolmannessa niitossa ajankohtaa kannattaa arvioida kokonaisvaltaisesti, sillä ruokonatanurmen sulavuus laskee helposti ”salaa” vähäisen tähkimisen vuoksi.  

Kivennäispitoisuudet: Kalsium (Ca) 4-5 g, Fosfori (P) 2,5-3,5 g, Magnesium (Mg) 2-2,5 g, Kalium (K) alle 25 g, Sinkki (Zn )50 mg, Kupari (Cu) 10 mg ja mangaani ( Mn) 60 mg/kg ka.

Koneet:

Elho ja JF Niittomurskaimet, Claas ja Elho karhottimet ja pöyhimet, Claas ja Elho paalaimet ja käärijät, Claas noukinvaunut, JF silppurit ja silppurivaunut

Nurmen perustaminen

Uusiminen tulee yleensä ajankohtaiseksi kolmannen satovuoden jälkeen. Vanhoilla nurmilla rehun laatu on uusia nurmia heikompi erityisesti rikkapitoisuuden ja lajikoostumuksen muutoksesta johtuen. Ennen uuden nurmen perustamista vanha kasvusto lopetetaan glyfosaattivalmisteella.

Nurmiseoksen valinta on keskeinen nurmen perustamiseen liittyvä toimenpide. Seoksen lajisto vaikuttaa merkittävästi nurmen säilymiseen ja tuottavuuteen poutivilla mailla. Timotei varmistaa säilörehunurmen energiapitoisuutta ja sulavuutta. Apila, ruokonata tai koiranheinä lisäävät erityisesti kuivuudenkestävyyttä, mutta ruokonataa ja nopeakasvuista timoteitä käytettäessä sato- ja laatuhyöty saadaan vain oikein ajoitetulla niitolla. Apila pidentää korjuukautta, mutta ei menesty intensiivisellä niittotiheydellä. Apila on vaativa maan pH:n suhteen, mutta tuottaa huomattavia säästöjä lannoituksessa.

Suojaviljaan perustettaessa viljalajikkeen tulee olla lujakortinen. Suojaviljan siemenmäärää on vähennettävä 30 % ja typpilannoitusta 10 %. Koko maahan voi suositella aikaista ja lujakortista Vaasa-kauraa. Suojakasvina Etelä- ja Keski-Suomessa toimii hyvin Edel-ohra, Bjarne kevätvehnä sekä SW Petita- ja Rebus-kevätrypsi (siemenmäärä 4-6 kg). Suojakasviksi timoteivaltaisille nurmille sopii myös yksivuotinen raiheinä (7 kg/ha) tai vihantavilja. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisemmänkin kylvön ja keväisen rikkakasvien torjunnan glyfosaatilla. Perustettaessa nurmi puhtaana kasvustona on kiinnitettävä huomiota maan kosteuden riittävyyteen.  

Koneet:

Tume ja Lemken kylvökoneet

Kalkittaessa kaikille nurmen lajiyhdistelmille on suositeltu pH-tavoitteeksi 6,5. Nurmilohkolla maan Ca ja Mg pitoisuuksien on oltava vähintään tyydyttäviä ("vihreällä" viljavuuskartalla). Tehokkaassa nurmentuotannossa maan pH alenee 6,5 -> 5,5 kolmessa vuodessa. Maanparannuskalkeilla on mahdollista parantaa typpilannoituksen satovastetta ja lisätä mm. nurmirehun kalsium- ja magnesiumpitoisuutta.   

Esitys: Kalkitus (pdf)

Karjanlantaa kannattaa hyödyntää nurmen perustamisvuonna mahdollisuuksien mukaan. Hivenravinnetarve tarkistetaan viljavuustutkimuksen perusteella.Tarvittavat lisäravinteet saadaan väkilannoitteesta.

Toimiva ojitus mahdollistaa onnistuneen talvehtimisen. Veden vaivaamat kohdat on syytä paikata täydennyskylvöllä.   

Rikkakasvien torjuntaan tulee varautua tuotettaessa laadukasta nurmirehua. Rikkakasvit käyttävät nurmen kasvutilaa ja ravinteita sekä lyhentävät perustetun nurmen viljelyvuosia. Rikkakasveilla on myös haitallinen vaikutus korjattavaan satoon, sillä ne eivät ole rehuarvoltaan viljelykasvien veroisia. Osa rikkalajeista on jopa myrkyllisiä tuotantoeläimille. Rikkakasvit alentavat nurmirehun maittaavuutta, jolloin eläinten rehunsyönti vähenee. Rikkakasvit vaikuttavat haitallisesti myös lopputuotteen laatuun ja tällöin maidon käyttö tiettyihin maitojalosteisiin voi estyä.  

Lannoitus ja maanparannus 

Lannoitusvaihtoehdoiksi säilörehunurmelle sopivat Nurmi -sarjan lannoitteet.  Typpi- ja fosforilannoituksen enimmäismäärät tulee tarkistaa tukioppaasta.  

Laadukas ja iso saavutetaan tasapainoisella tarpeenmukaisella lannoituksella. Lannoituksessa laatu tarkoittaa pääravinteiden NPKS lisäksi hivenlannoitustarpeen huomioimista. Tasapainoisesti lannoitettu nurmi sisältää myös enemmän karjalle tärkeitä hiveniä.

Typpi on sadonmuodostuksen kannalta tärkein ravinne. Typeä suositellaan 100 kg/ha molemmille sadoille. Korjattaessa kolme satoa, typpimäärän jako tehdään toisen ja kolmannen sadon välillä, jotta voidaan täysin hyödyntää alkukesän nurmen luontainen kasvukyky. Sadon lisäksi typpilannoitus vaikuttaa nurmen valkuaisarvoon. Valkuaisen muodostumiselle on tärkeää myös lannoitteiden sisältämä rikki.

Fosfori vaikuttaa mm. juuriston kehitykseen ja sitä kautta kasvin kasvuun, ravinteiden ottoon ja kehitykseen. Fosforilannoituksen perustana on viljavuustutkimus ja sen mukaiset maan fosforin viljavuusluokat, joihin perustuvat myös ympäristötuen fosforilannoituksen enimmäismäärät. Vuotuislannoituksessa fosfori annetaan kaikki kevätlannoituksessa. Fosforin viiden vuoden tasaus mahdollistaa useamman vuoden fosforitarpeen antamisen kerralla nurmea perustettaessa.

Kalium vaikuttaa kasvin nestetasapainoon ja sitä kautta ravinteiden liikkumiseen, kuivuuden kestävyyteen ja nurmen talvehtimiseen. Kaliumlannoitusta kannattaakin painottaa enemmän syksylle. Kaliumin tarve perustu viljavuustutkimukseen. Viljavuustutkimuksen lisäksi kaliumlannoituksen suunnittelussa kannattaa tarkastella rehun kaliumpitoisuutta.

YaraMila Nurmilannoitteiden sisältämillä magnesiumilla, boorilla, natriumilla ja sinkillä on merkitystä paitsi nurmen kasvulle mutta erityisesti myös rehun laadulle. Lisäksi kaikki YaraMila lannoitteet sisältävät eläimille välttämättömän seleenin.

Hivenravinteiden puutos alentaa satoa ja vaikuttaa nurmen hivenpitoisuuksiin. Hiventen riittävyyttä onkin hyvä seurata jokaisen nurmikierron aikana määrittämällä maanäytteistä perustutkimuksen lisäksi myös hivenet, Mn, B, Cu ja Zn. Perustamisen yhteydessä tai nurmivuosina tehtävään hivenlannoitukseen soveltuvat Ravinnesarjan lannoitteet, jotka sisältävät myös typpeä. Karjanlannan ravinnepitoisuus riittää normaalilla levitysmäärillä kattamaan 30-50 % kasvien hivenravinnetarpeesta.

Koneet:

Bögballen levittimet

Lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvot