Rypsin ja rapsin pääkäyttöalue on elintarvikelaatuisen öljyn ja valkuaispitoisen rehurouheen lähteenä. Energiana se on hyödynnettävissä öljynä tai pellettinä, jota voidaan puristaa rypsin oljesta, rouheesta tai koko kasvista.
Rypsiä voi viljellä hyvin vielä III-vyöhykkeellä ja aikaisimpia rapseja II vyöhykkeellä. Katso Viljelyvyöhykekartta (pdf).
Lajikkeet
Kevätrypsi: SW Petita, SW Rebus
Kevätrapsi: Tamarin, Brando (hybridi), Ilves
Kasvinsuojelu
Tuholaisruiskutuksiin on sýytä varautua vuosittain. Kirppojen esiintymistä ja vioituksia on tarkkailtava heti ensimmäisten sirkkalehtien tultua näkyviin. Rapsikuoriaisen tarkkailu on aloitettava jo ruusukevaiheessa. Kasvitaudeista pahkahome ja laikkutaudit vaivaavat kasvustoja erityisesti kosteina kasvukausina. Möhöjuuri saattaa olla piilevä ongelma, joten noudata viljelykiertoa: öljykasveilla 4-6 vuotta. Voit myös käyttää möhöjuurta hyvin sietävää Rebus-kevätrypsiä.
Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa ongelman vakavuuden (esim. rikkakasvipaine) mukaan. Samoin lohkokohtaisiin erityisongelmiin on taulukossa useita ratkaisuvaihtoehtoja.
| Siemenen peittaus |
Elado -peitattu sertifioitu siemen |
Elado -peitattu sertifioitu siemen |
Cruiser OSR -peitattu sertifioitu siemen |
Rikkakasvitorjunta
Kasvuaste 12-25 (2-lehtivaihe-ruusukeaste) |
Galera 0.3 l/ha + Dassoil 0.1-0.3 l/ha |
Galera 0.3 l/ha + Dassoil 0.1-0.3 l/ha |
Galera 0.3 l/ha + Dassoil 0.1-0.3 l/ha |
tai Rikkakasvitorjunta
Kasvuaste 0-14
(3pv. kylvöstä - rikkakasveissa 4 lehteä |
Butisan S 2.0-3.0 l/ha |
Butisan S
2.0-3.0 l/ha |
Butisan S
2.0-3.0 l/ha |
Kirppojen torjunta
Kasvuaste 10-14
(Taimettumisvaihe) |
Kestac
0.2-0.4 l/ha |
Kestac
0.2-0.4 l/ha |
Decis Mega 0.05-0.1 |
Rapsikuoriaisten, rapsikärsäkkäiden ja kaalikoin torjunta
Kasvuaste 20-59
(Nuppu-ruusukevaihe) |
Kestac
0.2-0.4 l/ha |
Biscaya OD 0,3 l/ha |
Decis Mega 0.1-0.15 l/ha |
Kasvitautien torjunta
Kasvuaste 53-69
(Täyden kukinnan aikana) |
Prosaro 0.5-1.0 l/ha |
Juventus® 90 0,5-1,0 l/ha |
Sportak EW 1.5 l/ha |
Rikkakasvitorjunta
Kasvuaste 0
(Multaus, ennen kylvöä) |
Devrinol
1.5-2.0 l/ha |
Devrinol
1.5-2.0 l/ha |
Devrinol
1.5-2.0 l/ha |
| Hivenravinnepuutos Kasvuaste 14-61 (4-lehtiaste - kukinnan alku) |
Zoom 1.5 l/ha |
K-Erikoishiven 5-10 l/ha |
Zoom 0.75-1.0 l/ha + Zoom 0,75-1.0 l/ha |
Juolavehnän torjunta
(Juolavehnä 4-6 lehteä, 20-30cm) |
Fusilade Max
2-3 l/ha (monivuotinen teho) |
Fusilade Max
1-1.5 l/ha(yksivuotinen teho) |
Targa Super
2-3 l/ha tai 2.0 l/ha
+ kiinnite 0.2 l/ha
|
Hukkakauran ja jääntiviljan torjunta
(Hukkakauran pensomisen puolivälissä) |
Fusilade Max
1.0-1.5 l/ha |
Targa Super 1.5 l/ha |
VAIN RAPSILLE Aramo® 1,0-2,0 l/ha |
Ohdake- ja valvattiongelma
(Ohdake 20 cm ja valvatti 6-8 kasvulehteä) |
Matrigon 1.0-1.5 l/ha |
Matrigon 1.0 l/ha +Matrigon 1.0 l/ha
(Jaetussa käsittelyssä 10pv väli) |
Matrigon
1.0-1.5 l/ha |
Mataraongelma
Kasvuaste käytettävän valmisteen mukaan |
Galera 0.3 l/ha + Dassoil 0.1-0.3 l/ha (kasvuaste 12-25) |
Butisan S
2.0-3.0 l/ha(3pv. kylvöstä - rikkakasveissa 4 lehteä) |
Devrinol
1.5-2.0 l/ha (Multaus ennen kylvöä) |
Korrensääde
Kasvuaste 31-47
(Varren pituuskasvuvaiheessa) |
Cerone
0.5-0.7l/ha |
Juventus® 90 0,25-0,5 l/ha (sivuvaikutuksena) |
|
Juolavehnän torjunta
(sadonkorjuun jälkeen) |
Roundup Max 2.0 kg/ha tai
Roundup Max 1.5 kg/ha |
Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha
+ kiinnite 0.5 l/ha |
Roundup Bio 4 l/ha tai Roundup Bio 3 l/ha + kiinnite 0.5 l/ha |
Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut
Viljelytekniikka
Rypsin ja rapsin esikasviarvo on hyvä juuriston maata muokkaavan vaikutuksen takia. Lisäksi molempien lajien juuristoeritteet puhdistavat maata viljojen taudinaiheuttajista. Vahvimman juuriston muodostaa syysrypsi, mutta myös kevätmuotoinen rapsi on hyvin vankkajuurinen.
Tavoitelaatu
Kosteus 9-9,5% Öljypitoisuus 40% Lehtivihreä 20 mg/kg
Rikkapitoisuus 2-3%
Erukahappo max. 1% Glukosinolaatit max 18 mmol/l
Kylvö
Kylvöalustan tasainen kosteus on hyvä varmistaa tasausäestykellä ja matalalla muokkauksella. Maan lämpenemistä voi odottaa vain, jos kosteutta on riittävästi. Peitattu ja hyvälaatuinen siemen varmistaa tasaisen itämisen. Kylvettäessä maan lämpötilan tulisi olla yli 7 astetta.
Siemenmäärä vaikuttaa viljelyn muihin toimenpiteisiin. Pieni kylvösiemenmäärä edellyttää huolellista rikka- ja tuholaistorjuntaa. Toisaalta taimettumisen onnistuessa jää enemmän kasvutilaa taimelle, mikä voi näkyä parempana juuriston kehityksenä, laon kestävyytenä ja kasvuston ilmavuutena sekä terveytenä.
Kylvömäärä lasketaan kaavasta tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Pinta-alaperusteisena siemenmääränä (kpl/m2) on kevätrypsillä 250-300, kevätrapsilla 200-250 ja syysrypsillä 150-200.
Koneet:
Tume ja Lemken kylvökoneet
Maalajit, pH ja kalkitus Esitys: Kalkitus (pdf)
Rypsille sopivat kaikki maalajit, joiden rakenne on kunnossa. Rapsia ei suositella multa- tai turvemaille. Maan pH-suositus on > 5,5. Maanparannuskalkkien avulla maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytetävissä, jolloin mm. typpilannoituksen satovaste on parempi.
Lannoitus
Typpeä saa käyttää tukiehtojen rajoissa enimmillään 60- 110 kg/ha, maalajista riippuen. Rypsin typen tarve rapsiin verrattuna on 10-20 kg pienempi, vaikka enimmäismäärät ovat samat. Satotason perusteella typpiannosta on mahdollista nostaa jopa 30 kg, mutta lisälannoituksesta on hyötyä vain jos muut kasvutekijät ovat kunnossa. Viimeisimmät satoa nostavat typpikilot eivät nosta öljypitoisuutta vaan valkuaispitoisuutta öljypitoisuuden kustannuksella.
Fosforilannoitus perustuu viljavuustutkimuksen tuloksiin.
Hivenravinteista kupari, sinkki, magnesium, mangaani ja boori viljavuustutkimuksen mukaan. Erityisesti boori on öljykasvien kehitykselle hyvin tärkeää. Jos pH on 7 tai yli, voivat keltaiset laikut nuorissa lehdissä merkitä mangaanin puutosta.
Lannoitevaihtoehdoista voi kevätlannoitukseen valita sopivan Y-lannoitteen. Pellon hiven Y sisältää myös hivenravinteita. Lisätyppeä voi antaa Typpiliuoksena (30 l/ha), Ureana (40 kg/ha) tai Suomensalpietarina (50-150 kg/ha). Hivenlehtilannoitukseen suositellaan K-erikoishiventä 5-10 l/ha.
Koneet:
Bögballen levittimet
Livakka-levitysvaunut
Viljelyohjelman avulla pyritään saamaan lannoitteiden sisältämät ravinteet sadon muodossa tehokkaasti talteen. Voit laskea oman lohkosi ravinnetaseen Viljelyoppaan avulla.
Puinti ja kuivaus
Erityisesti energiatuotannossa on halukkuutta kokeilla hieman myöhäisempiä lajeja/lajikkeita, mutta tällöin on varauduttava suurempaan vuosivaihteluun niin sadon laadussa kuin määrässäkin. Öljysato muodostuu varsin myöhäisessä vaiheessa, eikä tuleentumattomassa kasvustossa ole varsinaista öljyä, minkä lisäksi lehtivihreä pilaa sadon laadun. Rapsi varisee hieman rypsiä helpommin, mutta kasvusto on yleensä helpommin puitavissa. Puimurin säädöissä tulee kuitenkin muistaa nostaa syöttöruuvi tavanomaista korkeammalle. Lisäksi puintikelan ja varstasillan väli on tavallista suurempi ja kelan kierrosnopeus tavallista pienempi öljykasveja puitaessa.
Koneet:
Claas puimurit
Arska kuivurit
Ennakkonäytteet ja varastointi tilalla
Käyttötarkoituksesta riippuen on tärkeää pystyä jäljittämään myyty erä jopa peltolohkolle asti. Siksi on hyvä pitää kirjaa myös siitä, mihin varastosiiloihin kunkin peltolohkon sato on varastoitu. Laadultaan eroavat siemenerät on syytä varastoida erillään lajikkeittain.
Öljykasvien sadon myynnin kannalta jokaisesta varastosiilosta kannattaa ottaa täyttövaiheessa edustavat ennakkonäytteet, jotka toimitetaan heti analysoitavaksi kauppaan. Sopimusviljelijälle analysointi on maksutonta.
Viljelysopimus
Perinteinen viljelysopimus on edelleenkin perusta sadon myymiselle eteenpäin tilalta. Viljelysopimuksen avulla varmistat satosi markkinoinnin.