Lannoitus suunnitellaan viljavuusanalyysin ja sadon käyttötarkoituksen mukaan. Erityistä huomiota pitää kiinnittää typen määrään sekä kalium magnesiumin ja kalsiumin suhteeseen. Sijoituslannoituksella taataan ravinteiden saatavuus ja pieni ravinteiden huuhtoutuminen. Sateisina kesinä, erityisesti karkeilla mailla kasvukauden aikaisella lisätyppilannoituksella voidaan parantaa satotasoa.

Typpilannoituksen tarve (60–160 kg/ha)  on kokonaistarvetta pienempi, sillä peruna hyödyntää maasta vapautuva typen hyvin. Liiallinen typpi heikentää mukulan solukkorakennetta lisää vetisyyttä ja viivästyttää tuleentumista. Myös käsittely- ja varastointikestävyys kärsii. Liian vähäinen typpilannoitus näkyy alentuneena satotasona.  

Fosforin merkitys on suurin kasvukauden alussa jolloin se nopeuttaa juurten kehitystä. Fosforin merkitys korostuu kylmään maahan istutettaessa. Mukulanmuodostuksen alussa fosfori vaikuttaa mukulalukuun. Fosforia voidaan käyttää ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannoitefosforin hyötysuhdetta voidaan parantaa starttilannoituksella.

Kaliumintarve on 1,5-2 kertainen typpeen verrattuna.  Kalium nostaa perunakasvuston vedenottokykyä, sekä parantaa kylmänkestävyyttä. Kasvukauden lopulla Kalium lisää kasvuston elinvoimaa, jolloin yhteyttämistuotteet kulkeutuvat tehokkaasti mukuloihin. Sadossa kalium lisää tärkkelyssaantoa ja parantaa elintarvikeperunan laatuominaisuuksia merkittävästi.

Magnesium on lehtivihreän rakenneosa ja siis tehostaa yhteyttämisprosessia. Magnesiumin puute saattaa hidastaa tärkkelyksen kertymistä mukuloihin. Magnesium tehostaa kasvien fosforinkuljetusta.

Kalsium on perunan varastosäilyvyyden kannalta tärkeä ravinne. Kalsium vahvistaa mukulan soluseiniä ja näin lisää varastointi ja käsittelykestävyyttä sekä lisää siemenperunalla itämistarmoa. Kasvin kalsiuminotolle on tärkeää että Ca/Mg suhde on 10/1.

Hivenravinteista tärkeimpiä ovat boori ja mangaani.Yara Mila peruna- ja puutarhalannoitevalikoimasta löydät sopivan lannoitteen. Lisäksi mahdollisiin täydennyslannoituksiin löytyy useita yksiravinteisia vaihtoehtoja.

Kasvinsuojelu

Rikkakasvien torjunnassa valmisteet pitää valita lohkolla esiintyvien rikkakasvilajien perusteella. Yleisesti parhaisiin tuloksiin päästään käyttämällä tankkiseoksia tai useamman käsittelyn ohjelmaa. Merkittävin rooli perunan kasvinsuojelussa on kuitenkin perunaruton torjunnalla. Onnistuneessa perunaruton torjunnassa ratkaisevana tekijänä on ruiskutusten aloitus riittävän ajoissa, sillä kasvustoon leviämään päässyttä ruttoepidemiaa on erittäin hankala hillitä. Torjuntaruiskutuksien lukumäärä ja valmisteet on valittava olosuhteiden perusteella. Metalaksyyliä sisältäviä valmisteita (Epok ja Ridomil) ei suositella käytettäväksi enempää kuin yksi käsittelykerta vuodessa, ettei niitä kestäviä ruttokantoja muodostuisi.

 Lajittelu-, sato- ja varastojätteiden hävittäminen pitää tehdä huolellisesti ja harkitusti, etteivät ne edistä kasvitautien leviämistä seuraavana kasvukautena viljelyksille. Perunan kasvinsuojelussa pitää aina varmistaa käyttöohjeista tuotteiden soveltuvuus viljeltävällel lajikkeelle, alueelle ja tuotantomuodolle.