Lajikkeet : Kasvinsuojelu : Lannoitus : Viljelyohjelmakioski : Sadonkäsittely : Viljakauppa : Rahoitus
Rehuohran tavoitelaatu: HLP>65 kg, vieraita <5% (vieraat viljalajit), kosteus < 14%
Lajikkeet
Viljelyvyöhykekartta (pdf)
| Monitahoiset |
|
|
 Brage |
1-4 |
Valikoiman satoisin monitahoinen |
| Edel |
1-3 |
Satoisa ja lujakortinen |
| Gaute |
1-4 |
Tasaisen varma |
| Tiril |
1-4 |
Aikainen, satoisa ja lujakortinen |
| Vilde |
1-4 |
Erittäin lujakortinen ja satoisa |
| 2-tahoiset |
|
|
| SW Mitja |
1-3 |
Aikainen. Äärimäisen satoisa lajike. |
| Xanadu |
1-2 |
Jyvänlaatu, taudinkestävyys, happaman maan kasvuominaisuudet ja satoisuus ovat hyviä |
Kylvömäärään vaikuttavat siemenen koko ja itävyys sekä tavoiteltu orastiheys. 2-tahoisen tavoitetiheys on 500-550 kpl/m2 ja monitahoisen 450-500 kpl/m2
Kylvömäärä lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %.
Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Jos käytät omaa siementä, uusi siemen riittävän usein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko erikseen ja korjaa hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.
Koneet:
Tume ja Lemken kylvökoneet
Kasvinsuojelu
Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Kasvitautien torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenen peittaus sekä tauti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä kasvitauteja (viirutauti, nokitaudit ja verkkolaikku). Kasvustoruiskutuksilla pidetään kurissa lehtilaikkutauteja ja homeita. Ohran tuholaisista haitallisimpia ovat kirvat.
Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.
| Siemenen peittaus |
Peitattu sertifioitu siemen |
Baytan Universal 3-(4) l/tn siemeniä |
Baytan I-jauhe 1.5-(2) kg/tn siemeniä |
Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29
(Pensomisen alku- korrenkasvun alku) |
Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l |
Express Twin 1.5.tbl/ha + 0.45 l/ha + kiinnite 0.1 l |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha |
Korrensääde Kasvuaste 32-47
(2-solmuaste - ennen tähkälletuloa) |
Terpal 0.5-1.5 l/ha |
Terpal 0.5-1.5 l/ha |
Cerone 0.3-0.7 l/ha |
Tautitorjunta Kasvuaste 32-47
(2-solmuvaihe-lippulehtivaihe) |
Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Prosaro 0.25-0.5 l/ha |
Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Sportak 0.5 l/ha |
Juventus 0.5-1 l/ha |
| Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61 (3-lehtiaste - tähkän esilletulo) |
Multiple 1 l/ha |
K-Viljanhiven 5-10 l/ha |
Multiple 0.5 -1 l/ha + Multiple 0.5-1 l/ha |
Mataraongelma Kasvuaste 25-30
(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Express Twin 1.5 tbl + 0.45 l /ha + kiinnite 0.1l/200 l vettä |
Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha |
Ohdake- ja valvattiongelma
Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvun alku) |
Ariane S 2.0 l/ha |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha + K-MCPA 1,0 l/ha |
Tooler® 35-50 g/ha + K-MCPA 1.0 l/ha + kiinnite 0.1 l |
Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30
(Orastumis-versomisvaihe) |
Roxion 0.4-0.8 l/ha |
Kestac 0.4 l/ha |
Decis Mega 0.1 l/ha |
Hukkakauran torjunta Kasvuasteet 25-31
(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Puma Extra 1.0-1.2 l/ha |
Puma Extra 1.0-1.2 l/ha |
Grasp 1.0-1.2 l/ha + Grasp-kiinnite |
Yhden tautiainekäsittelyn tekniikka 30-32
(Korrenkasvun alku) |
Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Prosaro 0.25-0.5 l/ha |
Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Juventus 0.5l/ha |
Prosaro 0.8-1.0 l/ha |
Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32
(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Prosaro 0.25-0.5 l/ha |
Juventus 0,25-0.5 l/ha |
Juventus 0.5-1.0 l/ha |
Punahomeen torjunta Kasvuaste 61
(Kukinnan alussa) |
Prosaro 0.5-1.0 l/ha |
Proline 0.8 l/ha |
Juventus 1.0 l/ha |
Juolavehnän torjunta
(Sadonkorjuun jälkeen) |
Roundup Max 2.0 kg/ha tai
Roundup Max 1.5 kg/ha |
Envision® 3,2 l/ha tai 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha |
Roundup Bio 4 l/ha tai Roundup Bio 3 l/ha + kiinnite 0.5 l/ha |
Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut
Maalajit, kalkitus ja pH
Esitys: Kalkitus (pdf)
Rehuohran viljelyyn soveltuvat kaikki maalajit. Useimmat kaksitahoiset lajikkeet ovat kuitenkin arkoja happamuudelle. Maanparannuskalkkien avulla maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytetävissä, jolloin mm. typpilannoituksen satovaste on parempi. Ohran pH –suositus on kaksitahoisilla >6.2 ja monitahoisilla >5.8.
Lannoitus
Lannoitus suunnitellaan viljavuustutkimuksen, lohkon satotason ja sadon käyttötarkoituksen mukaan.
Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet viljelyoppaan ravinnetaselaskurin avulla. Kasvukauden aikana typpilannoituksen onnistumista ja voit käydä mittaamassa lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.
Linkki: Tärkeimpien ravinteiden merkitys kasveille ja eläimille
Kylvölannoitus
Rehuviljoista saadaan kustannustehokas sato, kun koko lannoitus annetaan kylvön yhteydessä. Keväällä juurten läheisyyteen annetut ravinteet tulevat nopeasti kasvin käyttöön jo nopean kasvun aikaan. Rehuviljoilla sadon määrä on useimmiten tärkein kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Nykyiset satoisat lajikkeet hyötyvät korkeasta lannoitustasosta. Heikkokortisimmilla lajikkeilla vähennä typpimäärää 10-30 kg N/ha ja huolehdi laontorjunnasta.
Lisälannoitus ja ravinnepuutosten huomioon ottaminen
Lisälannoitukselle on tarvetta, kun kylvöjen yhteydessä annettu normaali lannoitus ei riitä kasvustolle. Starttilannoituksella edistetään juuriston kasvua ja lisätyppilannoituksella voidaan parantaa satotasoa ja varmistaa rehuohran riittävän korkea valkuaistaso. Ennen tähkälle tuloa annettu lisälannoitus typellä ja tarvittaessa rikillä nostaa sadon määrää ja jyväkokoa. Valkuainen nousee parhaiten kun lisälannoitus annetaan jyvän kehittyessä. Viljojen lisälannoitustarpeen voit selvittää mittaamalla kasvustonäyte lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.
Hivenravinteiden puute alentaa viljojen satoa jo piilevänä. Hivenravinteiden analysointi viljavuustutkimuksessa kannattaa tehdä lohkoittain ja puutteet korjata vaikka kasveissa ei puuteoireita näkyisikään. Hivenravinteista tärkeimpiä ovat kupari, magnesium, mangaani boori ja rikki.
Hyvässä ja korkeassa pH luokassa hivenlannoitus tehdään kevätlannoituksen mukana hivenpitoisilla YaraMila lannoitteilla ja lehtilannoituksena esim. kasvinsuojlelun yhteydessä, tyydyttävässä tai huonommassa voidaan käyttää Ravinnesarjan tuotteita.
Hivenet voi myös ruiskuttaa kasvustoon kasvinsuojelun yhteydessä Multiple-viljanhiventä 1 l/ha, K-viljanhiventä 5-10 l/ha tai YaraVita-sarjan lannoitteilla.
Hivenravinteilla on suuri merkitys eläinten terveyteen. Eläinten seleenin saati on aina varmistettava. Kotoisee rehuun saa seleeniä käyttämällä suomalaisia seleenipitoisia lannoitteita.
Karjanlannan käyttö soveltuu rehuohran viljelyyn ja erityisesti vahvakortisille lajikkeille. Karjanlannan koostumus vaihtelee merkittävästi lantalajista ja varastoinnista riippuen. Lannan typpivaikutukseen vaikuttaa myös levitysaika ja -tekniikka (ei fosforiin). Keväällä ennen kylvöä sijoitettu lietelanta voi typen osalta olla starttiväkilannoitteen veroista, mutta fosforin osalta vaikutus on yleensä selvästi heikompi. Lannan typpilannoitusvaikutus myös yleensä vähenee kuiva-ainepitoisuuden noustessa.Karjanlanta tulee täydentää starttilannoitteella. Sian- ja kanan lannalle riittää yleensä pelkkä typpi- ja hiventäydennys.
Levitysmäärän voi viljan viljelyssä mitoittaa esimerkiksi niin, että puolet kasvin typpilannoituksesta tulee karjanlannasta ja puolet starttiväkilannoitteesta. Naudan kuivikelannasta tulee n. 50 kg N/ha kun lantaa käytetään 40 m3/ha (1.2% liukoista typpeä) tai vastaavasti sian lietelantaa 20 m3/ha (2.5% liukoista typpeä). Eri lantalajien sisältämät keskimääräiset typpi- ja fosforimäärät selviävät oheisesta taulukosta.
| Naudan kuivikelanta |
1,2 |
1,2 |
| Naudan lietelanta |
0,5 |
1,8 |
| Naudan virtsa |
0,1 |
1,8 |
| Sian kuivikelanta |
2,5 |
1,5 |
| Sian lietelanta |
0,8 |
2,7 |
| Sian virtsa |
0,2 |
1,6 |
| Lampaan kuivikelanta |
1,5 |
1,2 |
| Hevosen kuivikelanta |
0,5 |
0,4 |
| Kanan kuivikelanta |
4,4 |
4,5 |
| Broilerin kuivikelanta |
3,5 |
5,1 |
| Ketun kuivikelanta |
11,5 |
3,8 |
| Minkin kuivikelanta |
9,5 |
2,4 |
Koneet:
Bögballen levittimet
Livakka-levitysvaunut
Viljelyohjelmakioskin palvelut (ravinnetase, lehtivihreämittaus, satoarvio)
Talouden ja ympäristön kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lannoitteiden sisältämät ravinteet sadon muodossa tehokkaasti talteen. Tätä voi seurata laskemalla lohkojen ravinnetaseita. Kun ravinnetaseessa ei ole suuria yli- tai alijäämiä on viljelytekniikka ja lohkon kasvuolot kunnossa. Jos tase on jatkuvasti ylijäämäinen (lannoitetaan enemmän kuin ravinteita poistuu), sadonmuodostusta voi rajoittaa esimerkiksi kasvinsuojeluongelma, hivenpuutos, huono kylvösiemen, maan tiivistyminen, ojitusongelma tai matala pH. Alijäämä kertoo muun muassa, että lohkolla on vielä käyttämätöntä satopotentiaalia.
Lehtivihreämittauksen avulla saat tietoa kasvustosi typpitilanteesta. Tämän perusteella voit tehdä päätöksiä muun muassa lisätyppilannoituksesta ja korrensääteen käytön tarpeesta.
Satoennusteen perusteella voit arvioida, kuinka kannattavaa on sijoittaa lisäpanostuksia kasvuston kunnon ylläpitämiseksi, esimerkiksi kasvintautien torjunnan muodossa. Kasvitautien tunnistaminen toimii hyvänä perusteena valita tarpeeseen parhaiten soveltuja tuote.
K-Maatalouksissa on kasvukaudella Viljelyohjelmakioskeja, joissa voit tehdä näitä mittauksia ja laskelmia. Voit samalla tunnistaa kasvustossa mahdollisesti olevia kasvitauteja.
Sadonkäsittely
Pui ilman suhteellisen kosteuden ollessa vähintään <80%, mieluiten <60% ja sadon puintikosteuden alennuttua vähintään 25%:iin. Siemenviljan oikea puintikosteus on välillä 18-25%. Kuivaa sato mahdollisimman nopeasti alle 14 %:n kosteuteen. Peukalosääntö kuivatuslämpötilalle on 90 °C miinus viljan kosteus.
Käyttötarkoituksesta riippuen on tärkeää pystyä jäljittämään myyty erä jopa peltolohkolle asti. Siksi on hyvä pitää kirjaa myös siitä, mihin varastosiiloihin kunkin peltolohkon sato on varastoitu. Laadultaan eroavat viljaerät on syytä varastoida erillään lajikkeittain.
Viljan myynnin kannalta jokaisesta varastosiilosta kannattaa ottaa täyttövaiheessa edustavat ennakkonäytteet, jotka toimitetaan heti analysoitavaksi kauppaan.
Koneet:
Claas puimurit
Arska kuivurit
Viljakauppa
Perinteinen viljelysopimus on edelleenkin viljakaupan perusta. Viljelysopimuksen avulla varmistat satosi markkinoinnin. Kauppaan tulevasta ohrasta rehuteollisuus käyttää suuren osan. Ohraa käyttävät myös mallas-, tärkkelys-ja entsyymiteollisuus. Teollisuuskäyttö on suurelta osin lajikepohjaista.
Rahoitusratkaisut
Räätälöimme viljelijälle sopivan rahoitusratkaisun yhteistyössä K-rahoituksen kanssa.