Kaura on rehu- ja elintarvikevilja ja lisäksi tärkeä vientiartikkeli. Sadosta käytetään 5 % kotimaassa suurimontuotantoon ja n. 35 % viedään. Myös valtaosa viennistä menee elintarvikekäyttöön. Kauran kotoinen käyttö on yli puolet kokonaissadosta. Kauraa pidetään vaatimattomana viljelykasvina, mutta laadukkaan kauran tuottaminen vaatii samaa huolellisuutta kuin muidenkin viljojen viljely.
Lajikkeet Esitys: Kevätviljalajikkeet (pdf) sekä Viljelyvyöhykekartta (pdf)
 Belinda |
1-3 |
Suurijyväinen, Korkea energia-arvo |
| Ingeborg |
1-3 |
Hyvä jyvälaat. Lajikkeiston paras lehtilaikun kestävyys. |
| Marika |
1-4 |
Satoisin laatu kaura aikaisista lajikkeista. Suurikokoinen jyvä |
Kasvinsuojelu
Laontorjunta kuuluu kauran perusviljelytekniikkaan. Myös tautiaineiden käyttö on suositeltavaa. Kauran lehtilaikkua esiintyy erityisesti kosteina vuosina. Punahomeiden esiintymiseen voi liittyä haitta-aineiden (mykotoksiinien) muodostumista, mikä alentaa kauppakelpoisuutta ja rehulaatua. Hyvä kylvösiemen, peittaus ja laontorjunta vähentävät haitta-aineiden esiintymisriskiä. Kauran tuholaisista haitallisimpia ovat kirvat, jotka levittävät viljan kääpiökasvuviroosia.
Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.
| Siemenen peittaus |
Peitattu sertifioitu siemen |
Baytan Universal 3l/tn siemeniä |
Baytan I-jauhe (1,5)-2 kg/tn siemeniä |
| Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku) |
Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1l |
Express Twin 1.5 tab/ha + 0.45 l/ha + kiinnite 0.1l |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha |
| Korrensääde Kasvuaste 25-31 (Pensomisen puoliväli - korrenkasvun alku) |
Cycocel 1.0-1.5 l/ha |
Cycocel 1.0-1.5 l/ha |
Cycocel 1.0-1.5 l/ha |
| Tautitorjunta Kasvuaste 32-47 (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe) |
Comet Pro 0.3 l/ha + Prosaro 0.25-0.5 l/ha |
Prosaro 0.5-1.0 l/ha |
Juventus 0.5-1.0 l/ha |
Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut
Viljelytekniikka
Tavoitelaatu
HLP>58 kg, < 2mm jyviä max. 10%,vieraita <1% (vieraat viljalajit), kosteus < 14%, kirkas väri, ei vihreitä jyviä.
Kylvö
Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Jos käytät omaa siementä, uusi siemen riittävän usein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko erikseen ja korjaa hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.
Kylvömäärä lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Rehukauran tiheystavoite on 450 kpl/m2. Kylvömäärä vaihtelee 160–270 kg/ha välillä itävyydestä ja jyväkoosta riippuen. Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10%.
Koneet:
Tume ja Lemken kylvökoneet
Maalajit, pH ja kalkitus Esitys: Kalkitus (pdf)
Elintarvikekauran viljelyyn soveltuvat parhaiten kivennäismaat. Turvemailla hehtolitran paino saattaa jäädä alhaiseksi ja lakovaara on voimakkaan pituuskasvun vuoksi suuri. Eloperäisille maille suositellaan vain lujakortisimpia lajikkeita. Huomio lajike valinta poutivilla lohkoilla. Lako lisää värivirheitä. Kaura ei ole arka happamuudelle, mutta kunnossa oleva maan pH -tila auttaa riittävän hehtolitranpainon saavuttamisessa. Kauran pH – suositus on >5.8.
Maanparannuskalkkien avulla maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytetävissä, jolloin mm. typpilannoituksen satovaste on parempi.
Lannoitus
Lannoitus suunnitellaan viljavuustutkimuksen, lohkon satotason ja sadon käyttötarkoituksen mukaan.
Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet viljelyoppaan ravinnetaselaskurin avulla. Kasvukauden aikana typpilannoituksen onnistumista ja voit käydä mittaamassa lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.
Linkki: Tärkeimpien ravinteiden merkitys kasveille ja eläimille
Kylvölannoitus
Elintarvikekaurasta saadaan laadukas sato, kun koko lannoitus annetaan kylvön yhteydessä. Keväällä juurten läheisyyteen annetut ravinteet tulevat nopeasti kasvin käyttöön jo nopean kasvun aikaan. Tasapainoinen lannoitus hivenet huomioiden varmistaa elintarvikkeeksi käytettävän kauran laadun. Lannoitus tulee tarkentaa lohkon satotason mukaiseksi ettei kasvusto lakoonnu.
Lisälannoitus ja ravinnepuutosten huomioon ottaminen
Lisälannoitukselle on tarvetta, kun kylvöjen yhteydessä annettu normaali lannoitus ei riitä kasvustolle. Starttilannoituksella edistetään juuriston kasvua ja lisätyppilannoituksella voidaan parantaa satotasoa ja varmistaa kauran riittävän korkea valkuaistaso. Ennen tähkälle tuloa annettu lisälannoitus typellä ja tarvittaessa rikillä nostaa sadon määrää ja jyväkokoa. Valkuainen nousee parhaiten kun lisälannoitus annetaan jyvän kehittyessä. Viljojen lisälannoitustarpeen voit selvittää mittaamalla kasvustonäyte lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.
Hivenravinteiden puute alentaa viljojen satoa jo piilevänä. Hivenravinteiden analysointi viljavuustutkimuksessa kannattaa tehdä lohkoittain ja puutteet korjata vaikka kasveissa ei puuteoireita näkyisikään. Hivenravinteista tärkeimpiä ovat mangaani, kupari, magnesium ja boori.
Hyvässä ja korkeassa pH luokassa hivenlannoitus tehdään kevätlannoituksen mukana hivenpitoisilla YaraMila lannoitteilla ja lehtilannoituksena esim. kasvinsuojelun yhteydessä Multiple-hivenlehtilannoitteella, tyydyttävässä tai huonommassa voidaan käyttää Ravinnesarjan tuotteita.
Hivenet voi ruiskuttaa kasvustoon rikkakasviruiskutuksen yhteydessä Multiple -hivenlehtilannoitteella 1 l/ha. Jos kasvuolot eivät keväällä ole optimaaliset ja kasvi ei saa juurien kautta riittävästi ravinteita, voidaan Multiplen kanssa antaa pääravinteita sisältävää lehtilannoite Foliar Extraa 2l/ha.
Muita hivenlannoitteita ovat K-viljanhiven (5-10 l/ha) tai YaraVita -sarjan lannoitteitteet.
Karjanlannan käyttö soveltuu hyvin kauran viljelyyn. Karjanannan koostumus vaihtelee merkittävästi lantalajista ja varastoinnista riippuen. Lannan typpivaikutukseen vaikuttaa myös levitysaika ja -tekniikka (ei fosforiin). Keväällä ennen kylvöä sijoitettu lietelanta voi typen osalta olla väkilannoitteen veroista, mutta fosforin osalta vaikutus on yleensä selvästi heikompi. Lannan typpilannoitusvaikutus myös yleensä vähenee kuiva-ainepitoisuuden noustessa.
Levitysmäärän voi viljan viljelyssä mitoittaa esimerkiksi niin, että puolet kasvin typpilannoituksesta tulee karjanlannasta ja puolet väkilannoitteesta. Naudan kuivikelannasta tulee n. 50 kg N/ha kun lantaa käytetään 40 m3/ha (1.2% liukoista typpeä) tai vastaavasti sian lietelantaa 20 m3/ha (2.5% liukoista typpeä).
Koneet:
Bögballen levittimet
Livakka-levitysvaunut
Eri lantalajien sisältämät keskimääräiset typpi- ja fosforimäärät selviävät oheisesta taulukosta.
| Naudan kuivikelanta |
1,2 |
1,2 |
| Naudan lietelanta |
0,5 |
1,8 |
| Naudan virtsa |
0,1 |
1,8 |
| Sian kuivikelanta |
2,5 |
1,5 |
| Sian lietelanta |
0,8 |
2,7 |
| Sian virtsa |
0,2 |
1,6 |
| Lampaan kuivikelanta |
1,5 |
1,2 |
| Hevosen kuivikelanta |
0,5 |
0,4 |
| Kanan kuivikelanta |
4,4 |
4,5 |
| Broilerin kuivikelanta |
3,5 |
5,1 |
| Ketun kuivikelanta |
11,5 |
3,8 |
| Minkin kuivikelanta |
9,5 |
2,4 |
Ravinnetase, lehtivihreämittaus ja satoarvio (Viljelyohjelmakioski)
Talouden ja ympäristön kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lannoitteiden sisältämät ravinteet sadon muodossa tehokkaasti talteen. Tätä voi seurata laskemalla lohkojen ravinnetaseita. Kun ravinnetaseessa ei ole suuria yli- tai alijäämiä on viljelytekniikka ja lohkon kasvuolot kunnossa. Jos tase on jatkuvasti ylijäämäinen (lannoitetaan enemmän kuin ravinteita poistuu), sadonmuodostusta voi rajoittaa esimerkiksi kasvinsuojeluongelma, hivenpuutos, huono kylvösiemen, maan tiivistyminen, ojitusongelma tai matala pH. Alijäämä kertoo muun muassa, että lohkolla on vielä käyttämätöntä satopotentiaalia.
Lehtivihreämittauksen avulla saat tietoa kasvustosi typpitilanteesta. Tämän perusteella voit tehdä päätöksiä muun muassa lisätyppilannoituksesta ja korrensääteen käytön tarpeesta.
Satoennusteen perusteella voit arvioida, kuinka kannattavaa on sijoittaa lisäpanostuksia kasvuston kunnon ylläpitämiseksi, esimerkiksi kasvintautien torjunnan muodossa. Kasvitautien tunnistaminen toimii hyvänä perusteena valita tarpeeseen parhaiten soveltuva tuote.
K-Maatalouksissa on kasvukaudella Viljelyohjelmakioskeja, joissa voit tehdä näitä mittauksia ja laskelmia. Voit samalla tunnistaa kasvustossa mahdollisesti olevia kasvitauteja.
Puinti ja kuivaus
Pui ilman suhteellisen kosteuden ollessa vähintään <80%, mieluiten <60% ja sadon puintikosteuden alennuttua vähintään 25%:iin. Siemenviljan oikea puintikosteus on välillä 18-25%. Kuivaa sato mahdollisimman nopeasti alle 14 %:n kosteuteen. Peukalosääntö kuivatuslämpötilalle on 90 °C miinus viljan kosteus.
Koneet:
Claas puimurit
Arska kuivurit
Ennakkonäytteet ja varastointi tilalla
Käyttötarkoituksesta riippuen on tärkeätä pystyä jäljittämään myyty erä jopa peltolohkolle asti. Siksi olisi hyvä pitää kirjaa myös siitä, mihin varastosiiloihin kunkin peltolohkon sato on varastoitu. Erilaatuinen vilja on syytä varastoida erillään lajikkeittain.
Viljan myynnin kannalta jokaisesta varastosiilosta kannattaa ottaa täyttövaiheessa edustavat ennakkonäytteet, jotka toimitetaan heti analysoitavaksi kauppaan. Sopimusviljelijälle analysointi on maksutonta.
Viljakauppa
Perinteinen viljelysopimus on edelleenkin viljakaupan perusta. Viljelysopimuksen avulla varmistat satosi markkinoinnin.