Esitys:lajikkeet (pdf) sekä Viljelyvyöhykekartta (pdf)

Syysvehnälajikkeemme soveltuvat  erityisen hyvin mylly- ja rehuvehnäntuotantoon.

 

Lajike	Viljelyvyöhyke	Erikoisominaisuuksia
SW Magnifik	I-II	Erittäin satoisa ja talvenkestävä
Tarso	I-II	Valkuaispitoisuus ja sakoluku lajikkeiston parhaimmistoa
Gunbo	I	Sako kestää myöhästynyttä korjuuta

Kylvöaika syysvehnällä on elokuun loppupuolelta syyskuun puoleenväliin.  Vahva kasvusto syksyllä tarkoittaa vahvaa juuristoa, joka auttaa talvehtimisessa ja parantaa keväällä kasvuun lähtöä.

Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifioitua siementä.

Kylvömäärä lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Syysvehnän tiheystavoite on 500 kpl/m2 kylvömäärän vaihdellessa 190-280 kg/ha.

Koneet:

Tume ja Lemken-kylvölannoittimet

 

Kasvinsuojelu

Syksyllä on muistettava siemenen peittaus ja lumihomeen torjunta. Lisäksi on tarkkailtava kahukärpäsiä aikaisissa kylvöissä. Talvituhoruiskutus tehdään kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa sulaan kasvustoon. Laon- ja tautientorjunta kuuluvat syysviljojen viljelyyn.

Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin

 Torjuntakynnykset

Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut

Maalajit, pH ja kalkitus

Esitys: Kalkitus (pdf)
Syysvehnälle sopivat parhaiten kivennäismaat, erityisesti savimaat. Talvehtiminen heikkenee eloperäisillä mailla. Syysvehnän pH –suositus on >6.2. Maanparannuskalkkien avulla maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytetävissä, jolloin mm. typpilannoituksen satovaste on parempi. 

Lannoitus

Lannoitus suunnitellaan viljavuustutkimuksen, lohkon satotason ja sadon käyttötarkoituksen mukaan.

YaraMila lannoitteissa on kasveille tärkeimmät pää- ja hivenravinteet eri viljavuusluokkiin sopivissa suhteissa. Suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltujen lannoitteiden mukana viljelijä saa tutkitut suositukset, puhtaat tuotteet ja luotettavan jälkimarkkinoinnin. Varastointia ja käsittelyä kestävä lannoiterae varmistaa hyvän levitettävyyden ja tasalaatuisen sadon. Tasapainoinen ammonium- ja nitraattitypen suhde varmistaa nopean ja turvallisen typen saannin, kasvin on helppo ottaa myös muut ravinteet samasta rakeesta seleeni mukaan lukien.

Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet viljelyoppaan ravinnetaselaskurin avulla. Kasvukauden aikana typpilannoituksen onnistumista ja voit käydä mittaamassa lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.

Ravinteiden merkitys

Pelkkä typpilannoitus ei riitä maan kasvukunnon säilyttämiseen ja laadukkaan sadon tuottamiseen. Kasvi tarvitsee kehittyäkseen 16 ravinnetta, joita se ottaa maan varoista ja annetuista lannoitteista.

Sadossa poistuu ravinteita sadon määrän mukaan ja ne on korvattava lannoituksella jottei pellon viljavuus heikkene. Mikäli jokin ravinne on tasolla ”hyvä-korkea” maan ravinnereserviä voi hyödyntää. Minkä tahansa ravinteen puute alentaa satoa, joten viljavuustutkimuksessa "punaisella" olevia ravinteita pitää lisätä maahan lannoittamalla.  

Lisätyppeä voi antaa Typpiliuoksena (30 l/ha), Ureana (40 kg/ha) tai Suomensalpietarina (50-150 kg/ha).

Syyslannoitus

Syyslannoituksessa annetaan typpeä enintään 30 kiloa hehtaarille. Sen lisäksi pyritään antamaan kaikki tarvittava fosfori ja kalium sekä pääosa hivenlannoituksesta.

Kevätlannoitus

Syysvehnän typpi kannattaa jakaa aina kasvukaudella. Ensimmäinen erä pitää levittää heti kun pelto kantaa, jotta saadaan kasvu käynnistymään aikaisin keväällä. Se edesauttaa syysvehnän pensastumista. Toinen levitys ajoitetaan korrenkasvuvaiheeseen ja silloin voi tehdä lohkokohtaista täsmälannoitusta etenkin jos kasvusto on epätasainen.  Lisälannoitus YaraBela N26 S14:lla on hyvä ratkaisu tähän. Kolmas typpi levitetään vasta maitotuleentumisvaiheessa, jolloin voidaan vaikuttaa sadon valkuaispitoisuuteen.

Lisälannoitus ja ravinnepuutosten huomioon ottaminen

Lisälannoitukselle on tarvetta, kun keväällä annettu normaali lannoitus ei riitä kasvustolle.  Starttilannoituksella  edistetään juuriston kasvua ja lisätyppilannoituksella voidaan parantaa satotasoa ja varmistaa vehnän riittävän korkea valkuaistaso. Ennen tähkälle tuloa annettu lisälannoitus typellä ja tarvittaessa rikillä nostaa sadon määrää ja jyväkokoa. Valkuainen nousee parhaiten kun lisälannoitus annetaan jyvän kehittyessä. Viljojen lisälannoitustarpeen voit selvittää mittaamalla kasvustonäyte lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla. 

Hivenravinteiden puute alentaa viljojen satoa jo piilevänä. Hivenravinteiden analysointi viljavuustutkimuksessa kannattaa tehdä lohkoittain ja puutteet korjata vaikka kasveissa ei puuteoireita näkyisikään. Hivenravinteista tärkeimpiä ovat mangaani, kupari, magnesium ja  boori.

Hyvässä ja korkeassa pH luokassa hivenlannoitus tehdään syys- tai kevätlannoituksen mukana hivenpitoisilla YaraMila lannoitteilla ja lehtilannoituksena esim. kasvinsuojelun yhteydessä, tyydyttävässä tai huonommassa voidaan käyttää Ravinnesarjan tuotteita.

Muita hivenlehtilannoitteita ovat K-viljanhiven (5-10 l/ha ) tai YaraVita -sarjan lannoitteet.

Koneet:

Bögballen levittimet

Ravinnetase, lehtivihreämittaus ja satoarvio (Viljelyohjelmakioski)

Talouden ja ympäristön kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lannoitteiden sisältämät ravinteet sadon muodossa tehokkaasti talteen. Tätä voi seurata laskemalla lohkojen ravinnetaseita. Kun ravinnetaseessa ei ole suuria yli- tai alijäämiä on viljelytekniikka ja lohkon kasvuolot kunnossa. Jos tase on jatkuvasti ylijäämäinen (lannoitetaan enemmän kuin ravinteita poistuu), sadonmuodostusta rajoittaa jokin muu tekijä kuin lannoitus. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi kasvinsuojeluongelma, hivenpuutos, huono kylvösiemen, maan tiivistyminen, ojitusongelma tai matala pH.  Alijäämä kertoo myös, että lohkolla on vielä käyttämätöntä satopotentiaalia.

Lehtivihreämittauksen avulla saat tietoa kasvustosi typpitilanteesta. Tämän perusteella voit tehdä päätöksiä erityisesti lisätyppilannoituksesta sekä korrensääteen käytön tarpeesta.

Satoennusteen perusteella voit arvioida, kuinka kannattavaa on sijoittaa lisäpanostuksia kasvuston kunnon ylläpitämiseksi, esimerkiksi kasvintautien torjunnan muodossa. Kasvitautien tunnistaminen toimii hyvänä perusteena valita tarpeeseen parhaiten soveltuva tautientorjunta-aine.    

K-Maatalouksissa on kasvukaudella Viljelyohjelmakioskeja, joissa voit tehdä näitä mittauksia ja laskelmia. Voit samalla tunnistaa kasvustossa mahdollisesti olevia kasvitauteja.

Puinti ja kuivaus