Kevätvehnää käytetään pääosin leipäviljana ja rehun raaka-aineena. Rehuviljana sen etuna on korkea energiapitoisuus. Kevätvehnä kannattaa laittaa tilan parhaille pelloille.
Lajikkeet Esitys: Kevätviljalajikkeet (pdf) sekä Viljelyvyöhykekartta (pdf)
 Bjarne |
1-3 |
Aikainen korkeavalkuainen laatuvehnä, markkinoiden lujakortisin, voidaan viljellä hyvillä lohkoilla jopa 4-vyöhykkeellä. |
| Demonstrant |
1-2 |
Zebraakin satoisampi laatuvehnä erinomaisilla viljelyominaisuuksilla |
| Puntari |
1-2 |
Erittäin satoisa myöhäinen vehnä |
| Zebra |
1-2 |
Voimaperäiseen tuotantoon tarkoitettu satoisa laatuvehnä vahvalla korrella. |
Kasvinsuojelu
Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Tautitorjunta kuuluu oleellisena osana leipävehnän viljelytekniikkaan. Kasvitautien torjunta parantaa hehtolitran painoa, sadon hygieenistä laatua ja lisää satoa. Kylvösiemenen peittauksella torjutaan nokitauteja. Kasvustoruiskutuksilla torjutaan ruskolaikkua, pistelaikkua ja härmää, joinakin vuosina myös ruostetauteja. Laontorjunnaksi lujakortisilla lajikkeilla riittää rikkaruiskutuksen yhteydessä tehty käsittely. Sääsket ovat tuholaisista haitallisimpia tähkimisvaiheessa.
Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.
| Siemenen peittaus |
Peitattu sertifioitu siemen |
Baytan Universal 3l/tn siemeniä |
Baytan I-jauhe 1,5-2 kg/tn siemeniä |
| Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku) |
Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l |
Express Twin 1.5 tbl/ha + 0.45 l/ha + kiinnite 0.1 l |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha |
| Korrensääteiden käyttö Kasvuaste 25-31 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Cycocel® 0.3-1.0 l/ha |
Cycocel® 0.3-1.0 l/ha |
Cycocel® 0.3-1.0 l/ha |
| Tautitorjunta Kasvuaste 51-59 (Tähkän esilletulo - ennen kukinnan alkua) |
Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha |
Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Juventus® 90 0.5 l/ha |
Prosaro 0.6-1.0 l/ha |
| Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61 (3-lehtiaste - tähkän esilletulo) |
Multiple 1 l/ha |
K-Viljanhiven 5-10 l/ha |
Multiple 0.5-1 l/ha + Multiple 0.5-1 l/ha |
| Mataraongelma Kasvuaste 25-30(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Express Twin 1.5 tbl/ha + 0.45 l/ha + kiinnite 0.1 l |
Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1l |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha |
| Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvunalku) |
Ariane S 2.0 l/ha |
K-TRIO 1.5-2.0 l/ha + K-MCPA 1,0 l/ha |
Tooler® 35-50 g/ha + K-MCPA 1.0 l/ha + kiinnite 0.1 l |
| Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30 (Orastumis-versomisvaihe) |
Roxion 0.4-0.8 l/ha |
Kestac 0.4 l/ha |
Decis Mega 0.1 l/ha |
| Hukkakauran torjunta Kasvuasteet 25-31(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Puma Extra 1.0-1.2 l/ha |
Monitor 12.5 g/ha + kiinnite 0.1 l x 2kpl (jaettuna käsittelynä) |
Broadway 150 g/ha + Dassoil 0,5 % |
| Juolavehnän torjunta kasvukaudella 25-32(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Monitor 18,75 g/ha + kiinnite 0.1l/200 l vettä |
Monitor 18,75 g/ha + kiinnite 0.1l/200 l vettä |
Broadway 150 g/ha + Dassoil 0,5 % |
| Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) |
Prosaro 0,25-0,5 l/ha |
Juventus® 90 0,25-0,5 l/ha |
Prosaro 0,25-0,5 l/ha |
| Korrensääde Kasvuaste 32-47(2-solmuaste - ennen tähkälletuloa) |
Terpal 0.3-1.0 l/ha |
Terpal 0.3-1.0 l/ha |
Cerone® 0.3-0.5 l/ha |
| Tähkä- ja vehnäsääskien torjunta Kasvuaste 51-59 (Tähkän esilletulovaihe-ennen kukintaa) |
Kestac 0.2 -0.4 l/ha |
Kestac 0.2 -0.4 l/ha |
Decis Mega 0.1-0.2 l/ha |
| Punahomeen torjunta Kasvuaste 61(Kukinnan alussa) |
Prosaro 0.5-1.0 l/ha |
Proline 0.8 l/ha |
Juventus® 90 1,0 l/ha |
| Juolavehnän torjunta(Sadonkorjuun jälkeen) |
Roundup Max 2.0 kg/ha tai Roundup Max 1.5 kg/ha |
Envision® 3,2 l/ha tai 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha |
Roundup Bio 4 l/ha tai Roundup Bio 3 l/ha + kiinnite 0.5 l/ha |
| Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä. |
Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut
Viljelytekniikka
Tavoitelaatu
valkuainen >13%, sakoluku >180, hlp >78 kg, surkastuneet jyvät < 7 %
Kylvö
Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Jos käytät omaa siementä, uusi siemen riittävän usein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko erikseen ja korjaa hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.
Kylvömäärä lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Kevätvehnän tiheystavoite on 700-750 kpl/m2. Kylvömäärä vaihtelee 220-350 kg/ha. Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10%.
Koneet:
Tume ja Lemken kylvökoneet
Maalaji, pH ja kalkitus Esitys: Kalkitus (pdf)
Vehnä tarvitsee rakenteeltaan hyväkuntoisen lohkon. Runsasmultaisilla mailla on helpompi saavuttaa riittävä valkuaispitoisuus. Eloperäisillä mailla tyvitaudit voivat muodostua ongelmaksi. Maanparannuskalkkien avulla maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytetävissä, jolloin mm. typpilannoituksen satovaste on parempi. Kevätvehnän pH –suositus on vähintäänkin >6.2, optimi on >6.5
Lannoitus
Lannoitus suunnitellaan viljavuustutkimuksen, lohkon satotason ja sadon käyttötarkoituksen mukaan.
Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet viljelyoppaan ravinnetaselaskurin avulla. Kasvukauden aikana typpilannoituksen onnistumista ja voit käydä mittaamassa lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.
Linkki: Tärkeimpien ravinteiden merkitys kasveille ja eläimille
Kylvölannoitus
Myllyvehnäksi tarkoitetun kevätvehnän lannoituksessa pitää huomioida viljeltävä lajike. Riittävä kevätlannoitus on tärkeä kaikille lajikkeille (100-120 kg typpeä/ha). Sillä varmistetaan tasainen, rehevä kasvuun lähtö ja riittävät ravinnemäärät. Typpi- ja rikkilannoitus sen sijaan voidaan jakaa useampaan osaan. Lannoitemääränä kannattaa käyttää suurinta ympäristötuen sallimaa määrää.
Aikaiset korkean valkuaistyypin lajikkeet (Bjarne) voidaan lannoittaa keväällä kertalannoituksena. Satoisina vuosina, kun on odotettavissa hyvä sato, voi lisälannoitus myöhään tähkälle olla tarpeen.
Päätyypin lajikkeille ja etenkin satoisille (Zebra) ja myöhäisille lajikkeille typpilannoitus on syytä jakaa kahteen tai kolmeen osaan. Lisätyppilannoitukset annetaan korrenkasvuvaiheessa ja maitotuleentumisvaiheessa.
Lisälannoitus ja ravinnepuutosten huomioon ottaminen
Lisälannoitukselle on tarvetta, kun kylvöjen yhteydessä annettu normaali lannoitus ei riitä kasvustolle. Starttilannoituksella edistetään juuriston kasvua ja lisätyppilannoituksella voidaan parantaa satotasoa ja varmistaa vehnän riittävän korkea valkuaistaso. Ennen tähkälle tuloa annettu lisälannoitus typellä ja tarvittaessa rikillä nostaa sadon määrää ja jyväkokoa. Valkuainen nousee parhaiten kun lisälannoitus annetaan jyvän kehittyessä. Viljojen lisälannoitustarpeen voit selvittää mittaamalla kasvustonäyte lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.
Hivenravinteiden puute alentaa viljojen satoa jo piilevänä. Hivenravinteiden analysointi viljavuustutkimuksessa kannattaa tehdä lohkoittain ja puutteet korjata vaikka kasveissa ei puuteoireita näkyisikään. Hivenravinteista tärkeimpiä ovat mangaani, kupari, magnesium ja boori.
Hyvässä ja korkeassa pH luokassa hivenlannoitus tehdään kevätlannoituksen mukana hivenpitoisilla YaraMila lannoitteilla ja lehtilannoituksena esim. kasvinsuojelun yhteydessä Multiple hivenlehtilannoitteella. Tyydyttävässä tai huonommassa voidaan käyttää Ravinnesarjan tuotteita.
Hivenet voi ruiskuttaa kasvustoon rikkakasviruiskutuksen yhteydessä Multiple -hivenlehtilannoitteella 1 l/ha. Jos kasvuolot eivät keväällä ole optimaaliset ja kasvi ei saa juurien kautta riittävästi ravinteita, voidaan Multiplen kanssa antaa pääravinteita sisältävää lehtilannoite Foliar Extraa 2l/ha.
Muita hivenlannoitteita ovat K-viljanhiven (5-10 l/ha) tai YaraVita -sarjan lannoitteitteet.
Karjanlannan koostumus vaihtelee merkittävästi lantalajista ja varastoinnista riippuen. Lannan typpivaikutukseen vaikuttaa myös levitysaika ja -tekniikka (ei fosforiin). Keväällä ennen kylvöä sijoitettu lietelanta voi typen osalta olla väkilannoitteen veroista, mutta fosforin osalta vaikutus on yleensä selvästi heikompi. Lannan typpilannoitusvaikutus myös yleensä vähenee kuiva-ainepitoisuuden noustessa.
Levitysmäärän voi viljan viljelyssä mitoittaa esimerkiksi niin, että puolet kasvin typpilannoituksesta tulee karjanlannasta ja puolet väkilannoitteesta. Naudan kuivikelannasta tulee n. 50 kg N/ha kun lantaa käytetään 40 m3/ha (1.2% liukoista typpeä) tai vastaavasti sian lietelantaa 20 m3/ha (2.5% liukoista typpeä).
Koneet:
Bögballen levittimet
Livakka-levitysvaunut
Eri lantalajien sisältämät keskimääräiset typpi- ja fosforimäärät selviävät oheisesta taulukosta.
| Naudan kuivikelanta |
1,2 |
1,2 |
| Naudan lietelanta |
0,5 |
1,8 |
| Naudan virtsa |
0,1 |
1,8 |
| Sian kuivikelanta |
2,5 |
1,5 |
| Sian lietelanta |
0,8 |
2,7 |
| Sian virtsa |
0,2 |
1,6 |
| Lampaan kuivikelanta |
1,5 |
1,2 |
| Hevosen kuivikelanta |
0,5 |
0,4 |
| Kanan kuivikelanta |
4,4 |
4,5 |
| Broilerin kuivikelanta |
3,5 |
5,1 |
| Ketun kuivikelanta |
11,5 |
3,8 |
| Minkin kuivikelanta |
9,5 |
2,4 |
Ravinnetase, lehtivihreämittaus ja satoarvio (Viljelyohjelmakioski)
Talouden ja ympäristön kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lannoitteiden sisältämät ravinteet sadon muodossa tehokkaasti talteen. Tätä voi seurata laskemalla lohkojen ravinnetaseita. Kun ravinnetaseessa ei ole suuria yli- tai alijäämiä on viljelytekniikka ja lohkon kasvuolot kunnossa. Jos tase on jatkuvasti ylijäämäinen (lannoitetaan enemmän kuin ravinteita poistuu), sadonmuodostusta voi rajoittaa esimerkiksi kasvinsuojeluongelma, hivenpuutos, huono kylvösiemen, maan tiivistyminen, ojitusongelma tai matala pH. Alijäämä kertoo muun muassa, että lohkolla on vielä käyttämätöntä satopotentiaalia.
Lehtivihreämittauksen avulla saat tietoa kasvustosi typpitilanteesta. Tämän perusteella voit tehdä päätöksiä muun muassa lisätyppilannoituksesta ja korrensääteen käytön tarpeesta.
Satoennusteen perusteella voit arvioida, kuinka kannattavaa on sijoittaa lisäpanostuksia kasvuston kunnon ylläpitämiseksi, esimerkiksi kasvintautien torjunnan muodossa. Kasvitautien tunnistaminen toimii hyvänä perusteena valita tarpeeseen parhaiten soveltuva tuote.
K-Maatalouksissa on kasvukaudella Viljelyohjelmakioskeja, joissa voit tehdä näitä mittauksia ja laskelmia. Voit samalla tunnistaa kasvustossa mahdollisesti olevia kasvitauteja.
Puinti ja kuivaus
Pui ilman suhteellisen kosteuden ollessa vähintään <80%, mieluiten <60% ja sadon puintikosteuden alennuttua vähintään 25%:iin. Siemenviljan oikea puintikosteus on välillä 18-25%. Kuivaa sato mahdollisimman nopeasti alle 14 %:n kosteuteen. Peukalosääntö kuivatuslämpötilalle on 90 °C miinus viljan kosteus.
Koneet:
Claas puimurit
Arska kuivurit
Ennakkonäytteet ja varastointi tilalla
Käyttötarkoituksesta riippuen on tärkeätä pystyä jäljittämään myyty erä jopa peltolohkolle asti. Siksi olisi hyvä pitää kirjaa myös siitä, mihin varastosiiloihin kunkin peltolohkon sato on varastoitu. Erilaatuinen vilja on syytä varastoida erillään lajikkeittain.
Viljan myynnin kannalta jokaisesta varastosiilosta kannattaa ottaa täyttövaiheessa edustavat ennakkonäytteet, jotka toimitetaan heti analysoitavaksi kauppaan. Sopimusviljelijälle analysointi on maksutonta.
Viljakauppa
Perinteinen viljelysopimus on edelleenkin viljakaupan perusta. Viljelysopimuksen avulla varmistat satosi markkinoinnin.