Ruis 
Tulosta

Ruista käytetään pääasiassa myllyissä. Pieni osa ruissadosta käytetään mallastamoteollisuudessa.  

Rukiin tavoitelaatu: hlp>71 kg, sakoluku

Lajikkeet

Esitys:lajikkeet (pdf) sekä Viljelyvyöhykekartta (pdf)

Ruislajikkeet jakautuvat pitkiin ja heikkosatoisiin, mutta talvenkestäviin kotimaisiin jalosteisiin sekä satoisampiin lyhyt- ja lujakortisiin ulkomaisiin normaaleihin- ja hybridilajikkeisiin.

 Lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia
Ruis
 Kier I-II Satoisa normaalityypin ruis
 Ottarp (hybridi) I-II Satoisa, lyhyt ja lujakortinen
 Caspian(hybridi)

Kylvömäärään vaikuttavat siemenen koko ja itävyys sekä tavoiteltu orastiheys. Syysrukiin tiheystavoite on 400-450 kpl/m2 (120-200 kg/ha) ja hybridirukiin 250-300 kpl/m2 (70-110 kg).

Kylvömäärä lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %.

Ruis on kylvettävä jo elokuun puolella. Vahva kasvusto syksyllä tarkoittaa vahvaa juuristoa, joka auttaa talvehtimisessa ja parantaa keväällä kasvuun lähtöä.

Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Jos käytät omaa siementä, uusi siemen riittävän usein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko erikseen ja korjaa hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.

Koneet:

Tume ja Lemken kylvökoneet

 

Kasvinsuojelu

Syksyllä on muistettava siemenen peittaus ja lumihomeen torjunta. Lisäksi on tarkkailtava kahukärpäsiä aikaisissa kylvöissä. Talvituhoruiskutus tehdään kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa sulaan kasvustoon. Laon ja tautien torjunta kuuluvat syysviljojen viljelyyn. Rukiilla korrensääteen käyttö on tärkeää myös lujakortisilla lajikkeilla.

Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin

PERUSTOIMENPITEET  Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2  Vaihtoehto 3 
Siemenen peittaus  Peitattu sertifioitu siemen

Baytan Universal

3-(4)l/tn
siemeniä 

Lumihomeen torjunta Kasvuasteet 14-29
(Ennen pysyvän lumen tuloa, loka-marraskuu) 

Sportak EW

1.0 l/ha 

Proline 

0,4-0,8l/ha

 

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 21-29
(Aikaisin keväällä kasvun alettua) 
Tooler Heavy 70 g/ha + kiinnite 0,1 l/ha

Ally Class

40-50g/ha 

Tooler®

70 g/ha + kiinnite 0.1l

Korrensääde Kasvuaste 25-31
(Pensomisen puoliväli - korrenkasvun alku) 

Cycocel 

1.0-2.0 l/ha 

Cycocel 

1.0-2.0 l/ha 

Cycocel 

1.0-2.0 l/ha 

Kasvitautitorjunta Kasvuaste 32-59
(2-solmuvaihe-ennen kukinnan alkua) 

Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha

Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Juventus® 90 0.5 l/ha

Prosaro 

0.8-1.0 l/ha

 

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET  Vaihtoehto 1  Vaihtoehto 2  Vaihtoehto 3 
Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61 (3-lehtiaste - tähkän esilletulo)

Multiple

1 l/ha

 Entire 2 l/ha

HiPhos 1-2 l/ha

Kahukärpästen torjunta
Kasvuasteet 11-14 (1-4-lehtivaihe) 

Kestac

0.6-0.8 l/ha 

Kestac

0.6-0.8 l/ha 

Decis Mega 0.15-0.2 l/ha  

Syysitoiset saunakukat syksyllä
Kasvuasteet 12-29 (Syksyllä viljan orasasteella) 

K-MCPA

1.0-1.3 l/ha 

K-MCPA 

1.0-1.3 l/ha 

K-MCPA 

1.0-1.3 l/ha 

Mataraongelma Kasvuaste 25-30
(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) 
Tooler Heavy 70 g/ka

Tooler®

70 g/ha + kiinnite 0.1l

K-TRIO® 

2,0-2,5 l/ha

Ohdake- ja valvattiongelma
Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvunalku) 
 Mustang Forte 1,0 l/ha

K-TRIO 

1.5-2.0 l/ha K-MCPA 1,0 l/ha

Tooler®

70 g/ha + K-MCPA 1.0 l/ha + kiinnite 0.1 l

Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30
(Orastumis-versomisvaihe) 

Roxion

0.4-0.8 l/ha 

 Kestac 

0.4 l/ha 

 Decis Mega

0.1 l/ha 

Hukkakauran torjunta Kasvuasteet 25-31 (Pensomisen puoliväli-korrenkasvun alku) Puma Extra 1.0-1.2 l/ha Broadway 220 g/ha + Dassoil 0,5 %

Broadway 220 g/ha + Dassoil 0,5 %

Juolavehnän torjunta kasvukaudella, vain
vehnällä 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun
alku) 

Broadway 165-220 g/ha + Dassoil 0,5 % 

Broadway 165-220 g/ha + Dassoil 0,5 %

Broadway 165-220 g/ha + Dassoil 0,5 %

Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32
(Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) 

Prosaro 

0,25-0,5 l/ha

Juventus® 90 0,25-0,5 l/ha

Sportak EW 

0.5 l/ha 

Korrensääde Kasvuaste 32-47
(2-solmuaste - ennen tähkälletuloa) 

Terpal

0.8-1.5 l/ha 

Terpal

0.8-1.5 l/ha 

Cerone

1.0-1.5 l/ha 

Punahomeen torjunta Kasvuaste 61
(Kukinnan alussa) 

Prosaro 

0.5-1.0 l/ha

Proline

0.8 l/ha

Juventus® 90 

1,0 l/ha 

Juolavehnän torjunta
(Sadonkorjuun jälkeen)

Roundup Max 2.0 kg/ha tai
Roundup Max 1.5 kg/ha 

Envision® 

3,2 l/ha tai 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha

Roundup Bio

4 l/ha tai
Roundup Bio 3 l/ha + kiinnite 0.5 l/ha 

Maalajit, kalkitus ja pH 

Esitys: Kalkitus (pdf)
Rukiin pH –suositus on >6.2. Syysrukiille sopivat parhaiten kevyet kivennäismaat, sillä talvehtiminen heikkenee eloperäisillä mailla. Maanparannuskalkkien avulla maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytetävissä, jolloin mm. typpilannoituksen satovaste on parempi. 

 

Lannoitus

Lannoitus suunnitellaan viljavuustutkimuksen, lohkon satotason ja sadon käyttötarkoituksen mukaan.

YaraMila lannoitteissa on kasveille tärkeimmät pää- ja hivenravinteet eri viljavuusluokkiin sopivissa suhteissa. Suomalaisiin oosuhteisiin suunniteltujen lannoitteiden mukana viljelijä saa tutkitut suositukset, puhtaat tuotteet ja luotettavan jälkimarkkinoinnin. Varastointia ja käsittelyä kestävä lannoiterae varmistaa hyvän levitettävyyden ja tasalaatuisen sadon. Tasapainoinen ammonium- ja nitraattitypen suhde varmistaa nopean ja turvallisen typen saannin, kasvin on helppo ottaa myös muut ravinteet samasta rakeesta seleeni mukaan lukien.

 Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet viljelyoppaan ravinnetaselaskurin avulla. Kasvukauden aikana typpilannoituksen onnistumista ja voit käydä mittaamassa lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.

 

Ravinteiden merkitys

Pelkkä typpilannoitus ei riitä maan kasvukunnon säilyttämiseen ja laadukkaan sadon tuottamiseen. Kasvi tarvitsee kehittyäkseen 16 ravinnetta, joita se ottaa maan varoista ja annetuista lannoitteista.

 

Sadossa poistuu ravinteita sadon määrän mukaan ja ne on korvattava lannoituksella jottei pellon viljavuus heikkene. Mikäli jokin ravinne on tasolla ”hyvä-korkea” maan ravinnereserviä voi hyödyntää. Minkä tahansa ravinteen puute alentaa satoa, joten viljavuustutkimuksessa "punaisella" olevia ravinteita pitää lisätä maahan lannoittamalla.  

Tärkeimpien ravinteiden merkitys kasveille ja eläimille

Ravinne

Puute aiheuttaa kasville

Puute aiheuttaa  eläimille

Puuteoire linkit kuviin

Typpi 

Alentaa merkittävästi sadon määrä. Valkuaispitoisuus jää alhaiseksi

Elintärkeä valkuaisen rakentumiselle.

Hento kasvu ja vaalea väri, vanhat lehdet kellastuvat.

 

Fosfori 

Pienentää jyvämäärää ja kokoa, alentaa satoa ja laatua, hidastaa kasvuunlähtöä, myöhästyttää tuleentumista 

Vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan ja luuston kehitykseen.

Kasvusto heikko ja punertava, kehitys myöhästyy.

 

Kalium

Vähentää tähkien määrää ja jyvien kehitystä, talven ja tautien kestävyys alenee.

Vaikuttaa ravintoaineiden kuljetukseen ja lihasten että hermoston toimintaan.

Lehdet ruskettuvat kärjistä ja reunoista, versojen ja juurten kasvu heikkenee.

 

Rikki 

Puute vähentää typen ottoa ja pienentää siten satoa. Alentaa valkuais- ja öljypitoisuutta.

Tarvitaan valkuaissynteesissä, rasva- ja hiilihydraattiaineen- vaihdunnassa, veren hyytymisreaktioissa ja solujen suolatasapainon säätelyssä.

Uudet lehdet ovat vaaleita ja kasvusto sekä kukinta heikko.

 

Kalsium

Kasvupisteiden tai juurten kärkien kuoleminen. Kukinnot kuihtuvat ja sato alenee. Veden ja ravinteiden kuljetukseen kasvissa häiriintyy.

Luuston haurastumisena, halvauksina, syönnin vähenemisenä ja erityisesti maitotuotoksen vähenemisenä.  

Nuorten lehtien reunat taipuvat ja voivat kuihtua.

Magnesium

Yhteyttäminen heikkenee. Tuleentuminen myöhästyy ja sato alenee. Alentaa öljypitoisuutta.

Aiheuttaa laidunhalvausta, syönnin heikkenemistä ja tuotannon alenemista. Lihasten heikkous ja anemia.

Vanhat lehdet vaalenevat reunoista ja lehtisuonien välistä. ”Helminauhakirjonta”

Kupari

Jyvien muodostus heikkenee ja kasvu hidastuu.

Vaikuttaa entsyymitoimintoihin. energia aineenvaihduntaan sekä karvan ja luiden kasvuun.

Lehtien kärjet kellastuvat ja kiertyvät.

 

Boori

Kasvupisteet tuhoutuvat. Kukkien ja juurten kehitys häiriintyy.

Heikentynyt luuston kehitys ja Ca, Mg ja P aineenvaihdunta.

Heikko kukinta ja siemenen kehitys.

Mangaani 

Juurten kasvu heikkenee ja alentaa kuivuuden sietoa. Yhteyttävä lehtiala vähenee. Alentaa satoa

Luuston kehityshäiriöt, liikkumisongelmat ja hedelmällisyyshäiriöt.

Nuorissa lehdissä ruskeita pilkkuja tai harmaita laikkuja.

 

Sinkki

Valkuaisen ja hiilihydraattien muodostuminen häiriintyy.

Ruokahaluttomuus, karvanlähtö, hedelmällisyyshäiriöt ja kasvunhidastuminen.

Lehdet vaaleita lehtisuonten välillä esiintyy kellertäviä viiruja tai jopa harmaita laikkuja. Vanhemmat lehdet kuolevat.

Seleeni

Seleeni parantaa yhteyttämisen tehokkuutta, kasvisten  laatua kuten säilyvyys, stressikestävyys ja  tehostaa säteilyn hyödyntämistä.

Lisää kuolleisuutta, lihasrappeumaa, luomisia, lisääntymishäiriötä, tulehdussairauksia, sydänsairauksia.

Ei näkyviä puutosoireita tiedossa

 

 

Syyslannoitus

Syyslannoituksessa annetaan typpeä enintään 30 kiloa hehtaarille. Sen lisäksi pyritään antamaan kaikki tarvittava fosfori ja kalium sekä pääosa hivenlannoituksesta.

Fosforiluokka

Syyslannoite

Korkea

YaraMila Nurmen NK 2

Hyvä-tyydyttävä

YaraMila Nurmen Y 2

Välttävä-huononlainen

YaraMila Pellon Y 6

 

Kevätlannoitus

Rukiin kevätlannoitus tehdään mahdollisimman aikaisin keväällä, jotta versot kehittyvät vahvoiksi. Rukiin, myöskään hybridien, kevätlannoitusta ei tutkimustulosten mukaan kannata jakaa. 130 kiloa typpeä keväällä kertalevityksenä on antanut paremman sadon kuin sen jakaminen kahteen osaan. Tulos oli sama myös eri siemenmääriä käytettäessä.

Lisälannoitus ja ravinnepuutosten huomioon ottaminen

Lisälannoitukselle on tarvetta, kun keväällä annettu normaali lannoitus ei riitä normaalia paremmin kehittyneelle kasvustolle. Viljojen lisälannoitustarpeen voit selvittää mittaamalla kasvustonäyte lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.  Starttilannoituksella  edistetään juuriston kasvua.

Hivenravinteiden puute alentaa viljojen satoa jo piilevänä. Hivenravinteiden analysointi viljavuustutkimuksessa kannattaa tehdä lohkoittain ja puutteet korjata vaikka kasveissa ei puuteoireita näkyisikään. Hivenravinteista tärkeimpiä ovat mangaani, kupari, magnesium ja  boori.

Hyvässä ja korkeassa pH luokassa hivenlannoitus tehdään syys- tai kevätlannoituksen mukana hivenpitoisilla YaraMila lannoitteilla ja lehtilannoituksena esim. kasvinsuojelun yhteydessä, tyydyttävässä tai huonommassa voidaan käyttää Ravinnesarjan tuotteita.

Hivenet voi  ruiskuttaa kasvustoon rikkakasviruiskutuksen yhteydessä Multiple -hivenlehtilannoitteella 1 l/ha. Jos kasvuolot eivät keväällä ole optimaaliset ja kasvi ei saa juurien kautta riittävästi ravinteita, voidaan Multiplen kanssa antaa pääravinteita sisältävää lehtilannoite Foliar Extraa 2l/ha.

Muita hivenlehtilannoitteita ovat K-viljanhiven (5-10 l/ha ) tai YaraVita -sarjan lannoitteet.

 

Koneet:

Bögballen levittimet

Livakka-levitysvaunut 

 

Ravinnetase, lehtivihreämittaus ja satoarvio (Viljelyohjelmakioski)           

Talouden ja ympäristön kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lannoitteiden sisältämät ravinteet sadon muodossa tehokkaasti talteen. Tätä voi seurata laskemalla lohkojen ravinnetaseita. Kun ravinnetaseessa ei ole suuria yli- tai alijäämiä on viljelytekniikka ja lohkon kasvuolot kunnossa. Jos tase on jatkuvasti ylijäämäinen (lannoitetaan enemmän kuin ravinteita poistuu), sadonmuodostusta voi rajoittaa esimerkiksi kasvinsuojeluongelma, hivenpuutos, huono kylvösiemen, maan tiivistyminen, ojitusongelma tai matala pH.  Alijäämä kertoo muun muassa, että lohkolla on vielä käyttämätöntä satopotentiaalia.

Lehtivihreämittauksen avulla saat tietoa kasvustosi typpitilanteesta. Tämän perusteella voit tehdä päätöksiä muun muassa lisätyppilannoituksesta ja korrensääteen käytön tarpeesta.

Satoennusteen perusteella voit arvioida, kuinka kannattavaa on sijoittaa lisäpanostuksia kasvuston kunnon ylläpitämiseksi, esimerkiksi kasvintautien torjunnan muodossa. Kasvitautien tunnistaminen toimii hyvänä perusteena valita tarpeeseen parhaiten soveltuva tuote.    

K-maatalouksissa on kasvukaudella Viljelyohjelmakioskeja, joissa voit tehdä näitä mittauksia ja laskelmia. Voit samalla tunnistaa kasvustossa mahdollisesti olevia kasvitauteja.

 

Puinti ja kuivaus 

Pui ilman suhteellisen kosteuden ollessa vähintään <80%, mieluiten <60% ja sadon puintikosteuden alennuttua vähintään 25%:iin. Siemenviljan oikea puintikosteus on välillä 18-25%. Kuivaa sato mahdollisimman nopeasti alle 14 %:n kosteuteen. Peukalosääntö kuivatuslämpötilalle on 90 °C miinus viljan kosteus.

Koneet: 

Claas puimurit

Arska kuivurit

Ennakkonäytteet ja varastointi tilalla

Käyttötarkoituksesta riippuen on tärkeätä pystyä jäljittämään myyty erä jopa peltolohkolle asti. Siksi olisi hyvä pitää kirjaa myös siitä, mihin varastosiiloihin kunkin peltolohkon sato on varastoitu. Erilaatuinen vilja on syytä varastoida erillään lajikkeittain.

Viljan myynnin kannalta jokaisesta varastosiilosta kannattaa ottaa täyttövaiheessa edustavat ennakkonäytteet, jotka toimitetaan heti analysoitavaksi kauppaan. Sopimusviljelijälle analysointi on maksutonta.

Viljakauppa

Perinteinen viljelysopimus on edelleenkin viljakaupan perusta. Viljelysopimuksen avulla varmistat satosi markkinoinnin.

Rahoitusratkaisut

Räätälöimme viljelijälle sopivan rahoitusratkaisun yhteistyössä K-rahoituksen kanssa.