Ruisvehnää viljellään rehuksi.

Lajikkeet

Ruisvehnän uusien lajikkeiden myötä viljelyvarmuus on selvästi parantunut. K-maatalouden valikoimassa ei tällä hetkellä ole ruisvehnän siementä (tilanne toukokuussa 2011), tarkista mahdollinen saatavuus myyjältä. Syksyllä 2010 perutettuissa virallissa lajikekokeissa on testattavana uuden sukupolven ruisvehnälajike Empero. Emperon siementä on saatavilla aikaisintaan vuoden 2012 syyskylvöihin. Viljelyvyöhykekartta (pdf)

Kasvinsuojelu

Syksyllä on muistettava siemenen peittaus ja lumihomeen torjunta. Lisäksi on tarkkailtava kahukärpäsiä aikaisissa kylvöissä. Talvituhoruiskutus tehdään kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa sulaan kasvustoon. Laon ja tautien torjunta kuuluvat syysviljojen viljelyyn.

Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET	Vaihtoehto 1	Vaihtoehto 2	Vaihtoehto 3
Kahukärpästen torjunta Kasvuasteet 11-14 (1-4-lehtivaihe)	Kestac 0.6-0.8 l/ha	Kestac 0.6-0.8 l/ha	Decis Mega 0.15-0.2 l/ha
Syysitoiset saunakukat syksyllä Kasvuasteet 12-29 (Syksyllä viljan orasasteella)	K-MCPA 1.0-1.3 l/ha	K-MCPA 1.0-1.3 l/ha	K-MCPA 1.0-1.3 l/ha
Mataraongelma Kasvuaste 25-30 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)	Express Twin 2.5 tbl/ha + 0.75 l/ha + kiinnite 0.1 l	Tooler 70 g/ha + kiinnite 0.1 l/ha	K-TRIO 2.0-2.5 l/ha
Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvunalku)	Ariane S 2.0 l/ha	Tooler 70 g/ha+ K-MCPA 1.0 l/ha + kiinnite 0.1 l	K-TRIO® 1.5-2.0 l/ha + K-MCPA 1.0 l/ha
Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30 (Orastumis-versomisvaihe)	Roxion 0.4-0.8 l/ha	Kestac 0.4 l/ha	Decis Mega 0.1 l/ha
Juolavehnän torjunta kasvukaudella, vain vehnällä 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)
Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)	Sportak EW 0.5-1.0 l/ha	Juventus® 90 0,25-0,5 l/ha	Proline 0.3-0.4 l/ha
Korrensääde Kasvuaste 32-47 (2-solmuaste - ennen tähkälletuloa)	Terpal 0.8-1.5 l/ha	Terpal 0.8-1.5 l/ha	Cerone 1.0-1.5 l/ha
Punahomeen torjunta Kasvuaste 61 (Kukinnan alussa)	Proline 0.8 l/ha	Juventus® 90 1,0 l/ha	Prosaro 0.5-1.0 l/ha
Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen)	Roundup Max 2.0 kg/ha tai Roundup Max 1.5 kg/ha	Envision® 3,2 l/ha tai 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha	Roundup Bio 4 l/ha tai Roundup Bio 3 l/ha + kiinnite 0.5 l/ha

Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut

Viljelytekniikka

Tavoitelaadut

Ruisvehnä

Kylvö
Kylvöaika ruisvehnällä on elokuun loppupuolelta syyskuun puoleenväliin. Vahva kasvusto syksyllä tarkoittaa vahvaa juuristoa, joka auttaa talvehtimisessa ja parantaa keväällä kasvuun lähtöä.

Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifioitua siementä.

Kylvömäärä lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Ruisvehnän tiheystavoite on  450 kpl/m2. Kylvömäärä vaihtelee 190-260 kg/ha.

Koneet:

Maalajit, pH ja kalkitus Esitys: Kalkitus (pdf)
Ruisvehnälle sopivat parhaiten kivennäismaat, erityisesti savimaat, sillä talvehtiminen heikkenee eloperäisillä mailla. Ruisvehnän sadon laatu lisäksi heikkenee kevyillä mailla.  Maan pH –suositus on >6.2. Maanparannuskalkkien avulla maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytetävissä, jolloin mm. typpilannoituksen satovaste on parempi. 

Lannoitus

Lannoitus suunnitellaan viljavuustutkimuksen, lohkon satotason ja sadon käyttötarkoituksen mukaan.

YaraMila lannoitteissa on kasveille tärkeimmät pää- ja hivenravinteet eri viljavuusluokkiin sopivissa suhteissa. Suomalaisiin oosuhteisiin suunniteltujen lannoitteiden mukana viljelijä saa tutkitut suositukset, puhtaat tuotteet ja luotettavan jälkimarkkinoinnin. Varastointia ja käsittelyä kestävä lannoiterae varmistaa hyvän levitettävyyden ja tasalaatuisen sadon. Tasapainoinen ammonium- ja nitraattitypen suhde varmistaa nopean ja turvallisen typen saannin, kasvin on helppo ottaa myös muut ravinteet samasta rakeesta seleeni mukaan lukien.

Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet viljelyoppaan ravinnetaselaskurin avulla. Kasvukauden aikana typpilannoituksen onnistumista ja voit käydä mittaamassa lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.

Ravinteiden merkitys

Syyslannoitus

Syyslannoituksessa annetaan typpeä enintään 30 kiloa hehtaarille. Sen lisäksi pyritään antamaan kaikki tarvittava fosfori ja kalium sekä pääosa hivenlannoituksesta.

Kevätlannoitus

Rehuksi tarkoitetun ruisvehnän typpi kannattaa antaa pääosin keväällä. Ensimmäinen erä pitää levittää heti kun pelto kantaa, jotta saadaan kasvu käynnistymään aikaisin keväällä. Se edesauttaa ruisvehnän pensastumista. Haluttaessa jakaa lannoitus toinen levitys ajoitetaan korrenkasvuvaiheeseen ja silloin voi tehdä lohkokohtaista täsmälannoitusta etenkin jos kasvusto on epätasainen.

Lisälannoitus ja ravinnepuutosten huomioon ottaminen

Lisälannoitukselle on tarvetta, kun keväällä annettu normaali lannoitus ei riitä kasvustolle.  Starttilannoituksella  edistetään juuriston kasvua ja lisätyppilannoituksella voidaan parantaa satotasoa ja varmistaa vehnän riittävän korkea valkuaistaso. Ennen tähkälle tuloa annettu lisälannoitus typellä ja tarvittaessa rikillä nostaa sadon määrää ja jyväkokoa. Valkuainen nousee parhaiten kun lisälannoitus annetaan jyvän kehittyessä. Viljojen lisälannoitustarpeen voit selvittää mittaamalla kasvustonäyte lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla

Hivenravinteiden puute alentaa viljojen satoa jo piilevänä. Hivenravinteiden analysointi viljavuustutkimuksessa kannattaa tehdä lohkoittain ja puutteet korjata vaikka kasveissa ei puuteoireita näkyisikään. Hivenravinteista tärkeimpiä ovat mangaani, kupari, magnesium ja  boori.

Hyvässä ja korkeassa pH luokassa hivenlannoitus tehdään syys- tai kevätlannoituksen mukana hivenpitoisilla YaraMila lannoitteilla ja lehtilannoituksena esim. kasvinsuojelun yhteydessä, tyydyttävässä tai huonommassa voidaan käyttää Ravinnesarjan tuotteita.

Hivenet voi myös ruiskuttaa kasvustoon kasvinsuojelun yhteydessä Multiple -viljanhiventä 1 l/ha, K-viljanhiventä 5-10 l/ha tai YaraVita -sarjan lannoitteilla.

 Koneet:

Bögballen levittimet

Ravinnetase, lehtivihreämittaus ja satoarvio (Viljelyohjelmakioski)

Talouden ja ympäristön kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lannoitteiden sisältämät ravinteet sadon muodossa tehokkaasti talteen. Tätä voi seurata laskemalla lohkojen ravinnetaseita. Kun ravinnetaseessa ei ole suuria yli- tai alijäämiä on viljelytekniikka ja lohkon kasvuolot kunnossa. Jos tase on jatkuvasti ylijäämäinen (lannoitetaan enemmän kuin ravinteita poistuu), sadonmuodostusta  rajoittaa jokin muu tekijä kuin lannoitus. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi kasvinsuojeluongelma, hivenpuutos, huono kylvösiemen, maan tiivistyminen, ojitusongelma tai matala pH.  Alijäämä kertoo myös, että lohkolla on vielä käyttämätöntä satopotentiaalia.

Lehtivihreämittauksen avulla saat tietoa kasvustosi typpitilanteesta. Tämän perusteella voit tehdä päätöksiä muun muassa lisätyppilannoituksesta ja korrensääteen käytön tarpeesta.

Satoennusteen perusteella voit arvioida, kuinka kannattavaa on sijoittaa lisäpanostuksia kasvuston kunnon ylläpitämiseksi, esimerkiksi kasvintautien torjunnan muodossa. Kasvitautien tunnistaminen toimii hyvänä perusteena valita tarpeeseen parhaiten soveltuva tautitorjunta-aine.    

K-maatalouksissa on kasvukaudella Viljelyohjelmakioskeja, joissa voit tehdä näitä mittauksia ja laskelmia. Voit samalla tunnistaa kasvustossa mahdollisesti olevia kasvitauteja.

Puinti ja kuivaus 
Pui ilman suhteellisen kosteuden ollessa vähintään <80%, mieluiten <60% ja sadon puintikosteuden alennuttua vähintään 25%:iin. Siemenviljan oikea puintikosteus on välillä 18-25%. Kuivaa sato mahdollisimman nopeasti alle 14 %:n kosteuteen. Peukalosääntö kuivatuslämpötilalle on 90 °C miinus viljan kosteus.

Koneet:

Claas puimurit

 Arska kuivurit

Ennakkonäytteet ja varastointi tilalla

Käyttötarkoituksesta riippuen on tärkeätä pystyä jäljittämään myyty erä jopa peltolohkolle asti. Siksi on hyvä pitää kirjaa myös siitä, mihin varastosiiloihin kunkin peltolohkon sato on varastoitu. Laadultaan eroavat viljaerät on syytä varastoida erillään lajikkeittain.

Viljan myynnin kannalta jokaisesta varastosiilosta kannattaa ottaa täyttövaiheessa edustavat ennakkonäytteet, jotka toimitetaan heti analysoitavaksi kauppaan. Sopimusviljelijälle analysointi on maksutonta.