Ohrasta pääosa käytetään tiloilla rehuna. Kauppaan tulevasta ohrasta rehuteollisuus käyttää suuren osan. Ohraa käyttävät myös mallas-, tärkkelys-ja entsyymiteollisuus. Teollisuuskäyttö on suurelta osin lajikepohjaista.

Lajikkeet Esitys: Kevätviljalajikkeet (pdf) sekä Viljelyvyöhykekartta (pdf)

Lajike	Viljelyvyöhyke	Erikoisominaisuuksia
Monitahoiset
Edel	1-3	Satoisa ja lujakortinen, korkea tärkkelyspitoisuus
Vilde	1-4	Satoisin aikaisuusluokassaan. Erittäin lujakortinen
2-tahoiset
Maaren	1-2	Viljelyvarma ja aikainen 2-tahoiseksi. Iso jyvä ja hyvä hehtolitrapaino

Kasvinsuojelu

 

Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Kasvitautien torjuntaan kannattaa aina kiinnittää huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenen peittaus sekä  tauti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Ohran tuholaisista haitallisimpia ovat kirvat.

Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.

 

Perustoimenpiteet	Vaihtoehto 1	Vaihtoehto 2	Vaihtoehto 3
Siemenen peittaus	Peitattu sertifioitu siemen	Baytan Universal 3-(4) l/tn siemeniä	Baytan I -jauhe 1.5-(2) kg/tn siemeniä
Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku)	Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l	Express Twin 1.5 tbl/ha + 0.45 l/ha + kiinnite 0.1 l	K-TRIO 1.5-2.0 l/ha
Korrensääde Kasvuaste 32-47 (2-solmuaste - ennen tähkälletuloa)	Terpal 0.5-1.5 l/ha	Terpal 0.5-1.5 l/ha	Cerone 0.3-0.7 l/ha
Tautitorjunta Kasvuaste 32-47 (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe)	Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Prosaro 0.25-0.5 l/ha	Comet Pro 0.3-0.6 l/ha + Sportak 0.5 l/ha	Juventus 0.5-1 l/ha

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET	Vaihtoehto 1	Vaihtoehto 2	Vaihtoehto 3
Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61 (3-lehtiaste - tähkän esilletulo)	Multiple 1 l/ha	K-Viljanhiven 5-10 l/ha	Multiple 0.5-1 l/ha + Multiple 0.5-1 l/ha
Mataraongelma Kasvuaste 25-30 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)	Express Twin 1.5 tbl/ha + 0.45 l/ha + kiinnite 0.1 l	Tooler® 50 g/ha + kiinnite 0.1 l	K-TRIO 1.5-2.0 l/ha
Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvun alku)	Ariane S 2.0 l/ha	K-TRIO 1.5-2.0 l/ha + K-MCPA 1,0 l/ha	Tooler® 35-50 g/ha + K-MCPA 1.0 l/ha + kiinnite 0.1 l
Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30 (Orastumis-versomisvaihe)	Roxion 0.4-0.8 l/ha	Kestac 0.4 l/ha	Decis Mega 0.1 l/ha
Hukkakauran torjunta Kasvuasteet 25-31 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)	Puma Extra 1.0-1.2 l/ha	Puma Extra 1.0-1.2 l/ha	Grasp 1.0-1.2 l/ha + Grasp-kiinnite
Yhden tautiainekäsittelyn tekniikka 30-32 (Korrenkasvun alku)	Comet Pro 0.5-0.6 l/ha  + Prosaro 0.25-0.5 l/ha	Comet Pro 0.5-0.6 l/ha +  Juventus 0.5l/ha	Prosaro 0.8-1.0 l/ha
Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)	Prosaro 0.25-0.5 l/ha	Juventus 0,25-0.5 l/ha	Sportak 0.5 l/ha
Punahomeen torjunta Kasvuaste 61 (Kukinnan alussa)	Prosaro 0.5-1.0 l/ha	Proline 0.8 l/ha	Juventus 1.0 l/ha
Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen)	Roundup Max 2.0 kg/ha tai Roundup Max 1.5 kg/ha	Envision® 3,2 l/ha tai 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha	Roundup Bio 4 l/ha tai Roundup Bio 3 l/ha + kiinnite 0.5 l/ha

Koneet:
Hardi kasvinsuojeluruiskut

 

Viljelytekniikka

Tavoitelaatu            

HLP>64 kg, vieraita <5% (vieraat viljalajit), kosteus < 14%, tärkkelyspitoisuus ka. > 60,5 %

Kylvö

Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Jos käytät omaa siementä, uusi siemen riittävän usein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko erikseen ja korjaa hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.

Kylvömäärään vaikuttavat siemenen koko ja itävyys sekä tavoiteltu orastiheys. 2-tahoisen tavoitetiheys on 500-550 kpl/m2 ja monitahoisen 450-500 kpl/m2

Kylvömäärä lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %.

Koneet:

Tume ja Lemken kylvökoneet

 

Maalaji, pH ja kalkitus Esitys: Kalkitus (pdf)

Rehuohran viljelyyn soveltuvat kaikki maalajit. Useimmat kaksitahoiset lajikkeet ovat kuitenkin arkoja happamuudelle.  Maanparannuskalkkien avulla maan ravinnevarastot ovat paremmin kasvien käytetävissä, jolloin mm. typpilannoituksen satovaste on parempi. Ohran pH –suositus on kaksitahoisilla >6.2 ja monitahoisilla >5.8.

 

 

Lannoitus

 

Lannoitus suunnitellaan viljavuustutkimuksen, lohkon satotason ja sadon käyttötarkoituksen mukaan.

YaraMila lannoitteissa on kasveille tärkeimmät pää- ja hivenravinteet eri viljavuusluokkiin sopivissa suhteissa. Suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltujen lannoitteiden mukana viljelijä saa tutkitut suositukset, puhtaat tuotteet ja luotettavan jälkimarkkinoinnin. Varastointia ja käsittelyä kestävä lannoiterae varmistaa hyvän levitettävyyden ja tasalaatuisen sadon. Tasapainoinen ammonium- ja nitraattitypen suhde varmistaa nopean ja turvallisen typen saannin, kasvin on helppo ottaa myös muut ravinteet samasta rakeesta seleeni mukaan lukien.

Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet viljelyoppaan ravinnetaselaskurin avulla. Kasvukauden aikana typpilannoituksen onnistumista ja voit käydä mittaamassa lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla.

Ravinteiden merkitys

Pelkkä typpilannoitus ei riitä maan kasvukunnon säilyttämiseen ja laadukkaan sadon tuottamiseen. Kasvi tarvitsee kehittyäkseen 16 ravinnetta, joita se ottaa maan varoista ja annetuista lannoitteista.

Sadossa poistuu ravinteita sadon määrän mukaan ja ne on korvattava lannoituksella jottei pellon viljavuus heikkene. Mikäli jokin ravinne on tasolla ”hyvä-korkea” maan ravinnereserviä voi hyödyntää. Minkä tahansa ravinteen puute alentaa satoa, joten viljavuustutkimuksessa "punaisella" olevia ravinteita pitää lisätä maahan lannoittamalla.  

Tärkeimpien ravinteiden merkitys kasveille ja eläimille

Ravinne	Puute aiheuttaa kasville	Puute aiheuttaa  eläimille	Puuteoire linkit kuviin
Typpi	Alentaa merkittävästi sadon määrä. Valkuaispitoisuus jää alhaiseksi	Elintärkeä valkuaisen rakentumiselle.	Hento kasvu ja vaalea väri, vanhat lehdet kellastuvat.
Fosfori	Pienentää jyvämäärää ja kokoa, alentaa satoa ja laatua, hidastaa kasvuunlähtöä, myöhästyttää tuleentumista	Vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan ja luuston kehitykseen.	Kasvusto heikko ja punertava, kehitys myöhästyy.
Kalium	Vähentää tähkien määrää ja jyvien kehitystä, talven ja tautien kestävyys alenee.	Vaikuttaa ravintoaineiden kuljetukseen ja lihasten että hermoston toimintaan.	Lehdet ruskettuvat kärjistä ja reunoista, versojen ja juurten kasvu heikkenee.
Rikki	Puute vähentää typen ottoa ja pienentää siten satoa. Alentaa valkuais- ja öljypitoisuutta.	Tarvitaan valkuaissynteesissä, rasva- ja hiilihydraattiaineen- vaihdunnassa, veren hyytymisreaktioissa ja solujen suolatasapainon säätelyssä.	Uudet lehdet ovat vaaleita ja kasvusto sekä kukinta heikko.
Kalsium	Kasvupisteiden tai juurten kärkien kuoleminen. Kukinnot kuihtuvat ja sato alenee. Veden ja ravinteiden kuljetukseen kasvissa häiriintyy.	Luuston haurastumisena, halvauksina, syönnin vähenemisenä ja erityisesti maitotuotoksen vähenemisenä.	Nuorten lehtien reunat taipuvat ja voivat kuihtua.
Magnesium	Yhteyttäminen heikkenee. Tuleentuminen myöhästyy ja sato alenee. Alentaa öljypitoisuutta.	Aiheuttaa laidunhalvausta, syönnin heikkenemistä ja tuotannon alenemista. Lihasten heikkous ja anemia.	Vanhat lehdet vaalenevat reunoista ja lehtisuonien välistä. ”Helminauhakirjonta”
Kupari	Jyvien muodostus heikkenee ja kasvu hidastuu.	Vaikuttaa entsyymitoimintoihin. energia aineenvaihduntaan sekä karvan ja luiden kasvuun.	Lehtien kärjet kellastuvat ja kiertyvät.
Boori	Kasvupisteet tuhoutuvat. Kukkien ja juurten kehitys häiriintyy.	Heikentynyt luuston kehitys ja Ca, Mg ja P aineenvaihdunta.	Heikko kukinta ja siemenen kehitys.
Mangaani	Juurten kasvu heikkenee ja alentaa kuivuuden sietoa. Yhteyttävä lehtiala vähenee. Alentaa satoa	Luuston kehityshäiriöt, liikkumisongelmat ja hedelmällisyyshäiriöt.	Nuorissa lehdissä ruskeita pilkkuja tai harmaita laikkuja.
Sinkki	Valkuaisen ja hiilihydraattien muodostuminen häiriintyy.	Ruokahaluttomuus, karvanlähtö, hedelmällisyyshäiriöt ja kasvunhidastuminen.	Lehdet vaaleita lehtisuonten välillä esiintyy kellertäviä viiruja tai jopa harmaita laikkuja. Vanhemmat lehdet kuolevat.
Seleeni	Seleeni parantaa yhteyttämisen tehokkuutta, kasvisten  laatua kuten säilyvyys, stressikestävyys ja  tehostaa säteilyn hyödyntämistä.	Lisää kuolleisuutta, lihasrappeumaa, luomisia, lisääntymishäiriötä, tulehdussairauksia, sydänsairauksia.	Ei näkyviä puutosoireita tiedossa.

 

 

 

Kylvölannoitus

Tärkkelysohrasta saadaan kustannustehokas sato, kun pääosa lannoituksesta annetaan kylvön yhteydessä. Keväällä juurten läheisyyteen annetut ravinteet tulevat nopeasti kasvin käyttöön jo nopean kasvun aikaan. Tärkkelysohran valkuainen ei saisi nousta yli 12 %, sillä korkea valkuaispitoisuus laskee tärkkelyksen määrää. Nykyiset satoisat lajikkeet hyötyvät korkeasta lannoitustasosta. Heikkokortisimmilla lajikkeilla vähennä typpimäärää 10-30 kg N/ha ja huolehdi laontorjunnasta.  

Lisälannoitus ja ravinnepuutosten huomioon ottaminen

Lisälannoitukselle on tarvetta, kun kylvöjen yhteydessä annettu normaali lannoitus ei riitä kasvustolle.  Starttilannoituksella  edistetään juuriston kasvua ja lisätyppilannoituksella voidaan parantaa satotasoa ja varmistaa ohran riittävän korkea valkuaistaso. Ennen tähkälle tuloa annettu lisälannoitus typellä ja tarvittaessa rikillä nostaa sadon määrää ja jyväkokoa. Valkuainen nousee parhaiten kun lisälannoitus annetaan jyvän kehittyessä. Viljojen lisälannoitustarpeen voit selvittää mittaamalla kasvustonäyte lehtivihreämittarilla Viljelyohjelmakioskeilla. 

Hivenravinteiden puute alentaa viljojen satoa jo piilevänä. Hivenravinteiden analysointi viljavuustutkimuksessa kannattaa tehdä lohkoittain ja puutteet korjata vaikka kasveissa ei puuteoireita näkyisikään. Hivenravinteista tärkeimpiä ovat mangaani, kupari, magnesium ja  boori.

Hyvässä ja korkeassa pH luokassa hivenlannoitus tehdään kevätlannoituksen mukana hivenpitoisilla YaraMila lannoitteilla ja lehtilannoituksena esim. kasvinsuojelun yhteydessä, tyydyttävässä tai huonommassa voidaan käyttää Ravinnesarjan tuotteita.

Hivenet voi  ruiskuttaa kasvustoon rikkakasviruiskutuksen yhteydessä Multiple -hivenlehtilannoitteella 1 l/ha. Jos kasvuolot eivät keväällä ole optimaaliset ja kasvi ei saa juurien kautta riittävästi ravinteita, voidaan Multiplen kanssa antaa pääravinteita sisältävää lehtilannoite Foliar Extraa 2l/ha.

Muita hivenlehtilannoitteita ovat K-viljanhiven (5-10 l/ha ) tai YaraVita -sarjan lannoitteet.

Hivenravinteilla on suuri merkitys eläinten terveyteen. Eläinten seleenin saati on aina varmistettava. Kotoiseen rehuun saa seleeniä käyttämällä suomalaisia seleenipitoisia lannoitteita.  

 

Karjanlannan käyttö soveltuu rehuohran viljelyyn ja erityisesti vahvakortisille lajikkeille.  

Karjanlannan käytön on tärkkelysohran viljelyssä syytä olla maltillista. Tärkkelysohran valkuaistavoite on melko alhainen, jolloin yleensä tärkkelyspitoisuus on vastaavasti korkea.

Karjanannan koostumus vaihtelee merkittävästi lantalajista ja varastoinnista riippuen. Lannan typpivaikutukseen vaikuttaa myös levitysaika ja -tekniikka (ei fosforiin). Keväällä ennen kylvöä sijoitettu lietelanta voi typen osalta olla väkilannoitteen veroista, mutta fosforin osalta vaikutus on yleensä selvästi heikompi. Lannan typpilannoitusvaikutus myös yleensä vähenee kuiva-ainepitoisuuden noustessa.

Levitysmäärän voi viljan viljelyssä mitoittaa esimerkiksi niin, että puolet kasvin typpilannoituksesta tulee karjanlannasta ja puolet väkilannoitteesta. Naudan kuivikelannasta tulee n. 50 kg N/ha kun lantaa käytetään 40 m3/ha (1.2% liukoista typpeä) tai vastaavasti sian lietelantaa 20 m3/ha (2.5% liukoista typpeä).

Koneet:

Bögballen levittimet

Livakka-levitysvaunut

Eri lantalajien sisältämät keskimääräiset typpi- ja fosforimäärät selviävät oheisesta taulukosta.

Lantalaji	Fosforia kg/m3	Liukoista typpeä kg/m3
Naudan kuivikelanta	1,2	1,2
Naudan lietelanta	0,5	1,8
Naudan virtsa	0,1	1,8
Sian kuivikelanta	2,5	1,5
Sian lietelanta	0,8	2,7
Sian virtsa	0,2	1,6
Lampaan kuivikelanta	1,5	1,2
Hevosen kuivikelanta	0,5	0,4
Kanan kuivikelanta	4,4	4,5
Broilerin kuivikelanta	3,5	5,1
Ketun kuivikelanta	11,5	3,8
Minkin kuivikelanta	9,5	2,4

   

Ravinnetase, lehtivihreämittaus ja satoarvio (Viljelyohjelmakioski)  

Talouden ja ympäristön kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lannoitteiden sisältämät ravinteet sadon muodossa tehokkaasti talteen. Tätä voi seurata laskemalla lohkojen ravinnetaseita. Kun ravinnetaseessa ei ole suuria yli- tai alijäämiä on viljelytekniikka ja lohkon kasvuolot kunnossa. Jos tase on jatkuvasti ylijäämäinen (lannoitetaan enemmän kuin ravinteita poistuu), sadonmuodostusta voi rajoittaa esimerkiksi kasvinsuojeluongelma, hivenpuutos, huono kylvösiemen, maan tiivistyminen, ojitusongelma tai matala pH.  Alijäämä kertoo muun muassa, että lohkolla on vielä käyttämätöntä satopotentiaalia.

Lehtivihreämittauksen avulla saat tietoa kasvustosi typpitilanteesta. Tämän perusteella voit tehdä päätöksiä muun muassa lisätyppilannoituksesta ja korrensääteen käytön tarpeesta.

Satoennusteen perusteella voit arvioida, kuinka kannattavaa on sijoittaa lisäpanostuksia kasvuston kunnon ylläpitämiskeksi, esimerkiksi kasvintautien torjunnan muodossa. Kasvitautien tunnistaminen toimii hyvänä perusteena valita tarpeeseen parhaiten soveltuja tuote.    

K-maatalouksissa on kasvukaudella Viljelyohjelmakioskeja, joissa voit tehdä näitä mittauksia ja laskelmia. Voit samalla tunnistaa kasvustossa mahdollisesti olevia kasvitauteja.

 

Puinti ja kuivaus 

Pui ilman suhteellisen kosteuden ollessa vähintään <80%, mieluiten <60% ja sadon puintikosteuden alennuttua vähintään 25%:iin. Siemenviljan oikea puintikosteus on välillä 18-25%. Kuivaa sato mahdollisimman nopeasti alle 14 %:n kosteuteen. Peukalosääntö kuivatuslämpötilalle on 90 °C miinus viljan kosteus.  

Koneet:

Claas puimurit

 Arska kuivurit

 

Ennakkonäytteet ja varastointi tilalla

Käyttötarkoituksesta riippuen on tärkeää pystyä jäljittämään myyty erä jopa peltolohkolle asti. Siksi on hyvä pitää kirjaa myös siitä, mihin varastosiiloihin kunkin peltolohkon sato on varastoitu. Laadultaan eroavat viljaerät on syytä varastoida erillään lajikkeittain.

Viljan myynnin kannalta jokaisesta varastosiilosta kannattaa ottaa täyttövaiheessa edustavat ennakkonäytteet, jotka toimitetaan heti analysoitavaksi kauppaan. Sopimusviljelijälle analysointi on maksutonta.

Viljakauppa
Perinteinen viljelysopimus on edelleenkin viljakaupan perusta. Viljelysopimuksen avulla varmistat satosi markkinoinnin.