Kuivaheinä

Kuivaheinän satotavoite on vähintään 6000 ry/v/ha. Tavoite on vaatimaton siihen nähden, että esimerkiksi Grindstad- timotein sato on K-maatalouden kokeissa lähes kaksinkertainen kolmen vuoden keskiarvona. D-arvon tavoite on 660.

Nurmen perustaminen

Uusiminen tulee yleensä ajankohtaiseksi kolmannen satovuoden jälkeen. Vanhoilla nurmilla rehun laatu on uusia nurmia heikompi erityisesti rikkakasvipitoisuuden ja lajikoostumuksen muutoksesta johtuen. Ennen uuden nurmen perustamista vanha kasvusto lopetetaan glyfosaattivalmisteella.  

Seoksen ja lajikkeen valinta

Nurmiseoksilla varmistetaan nurmen säilyminen vaikeissa olosuhteissa. Nadat lisäävät joustavuutta korjuukertoihin. Poutivilla mailla erityisesti ruokonata ja koiranheinä parantavat kuivuudenkestävyyttä sekä lisäävät ankarissa oloissa satoa merkittävästi puhtaaseen timoteikasvustoon verrattuna. Seoksessa nadat lisäävät odelmasatoa ja nurmen soveltuvuutta laiduntamiseen. Nautaeläin laiduntaa nurminataa mieluummin kuin koiranheinää tai ruokonataa. Hevoslaitumen odelmassa voi olla myös ruokonataa tai koiranheinää seoksessa. Timotei on hyvä kuivaheinän tuottaja hikevillä mailla, mikäli odelmasato ei ole tärkeää. Timoteilajeista Grindstad sopii pohjoisia tyyppejä paremmin kahteen kertaan korjattavalle heinälle.

Suojaviljaan perustettaessa viljalajikkeen on oltava lujakortinen. Suojaviljan siemenmäärää on vähennettävä 30 % ja typpilannoitusta -10 %. Koko maahan voi suositella aikaista ja lujakortista Avetron tai Marika-kauraa, ohrista Bragea tai Tiriliä. Suojakasvina Etelä- ja Keski-Suomessa toimii hyvin Ragna-ohra, Bjarne kevätvehnä sekä SW Petita kevätrypsi (siemenmäärä 4-6 kg). Suojakasviksi timoteivaltaisille nurmille sopii myös yksivuotinen raiheinä (7 kg/ha) tai vihantavilja. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisemmänkin kylvön ja keväisen rikkakasvien torjunnan glyfosaatilla. Perustettaessa nurmi puhtaana kasvustona on kiinnitettävä huomiota kosteuden riittävyyteen. 

Maalajit, kalkitus ja pH

Kalkittaessa kaikille nurmen lajiyhdistelmille on suositeltu maan pH-tavoitteeksi 6,5. Nurmilohkolla maan Ca ja Mg pitoisuuksien on oltava vähintään tyydyttävä ("vihreä" viljavuustutkimuksessa). Tehokkaassa nurmentuotannossa maan pH alenee 6,5 -> 5,5 kolmessa vuodessa. Maanparannuskalkit parantavat typpilannoituksen satovastetta ja lisäävät mm. nurmirehun kalsium- ja magnesiumpitoisuutta.   

Lannnoitus ja kasvinsuojelu

Karjanlantaa kannattaa hyödyntää perustamisvuoden lannoituksessa mahdollisuuksien mukaan. Väkilannoitteiden lisäyksellä varmistetaan hivenravinteiden saanti.   Toimiva ojitus mahdollistaa onnistuneen talvehtimisen. Veden vaivaamat kohdat on syytä paikata täydennyskylvöllä.   Rikkakasvien torjunta tulee tehdä tuotettaessa laadukasta nurmirehua. Rikkakasvit käyttävät nurmen kasvutilaa ja ravinteita sekä lyhentävät perustetun nurmen viljelyvuosia. Rikkakasveilla on myös haitallinen vaikustus korjattavaan satoon, sillä ne eivät ole rehuarvoltaan viljelykasvien veroisia. Osa lajeista on jopa myrkyllisiä tuotantoeläimille. Rikkakasvit alentavat nurmirehun maittavuutta, jolloin eläinten rehunsyönti vähenee, mikä johtaa alentuneeseen tuotokseen. Rikkakasvit vaikuttavat haitallisesti myös lopputuotteen laatuun jolloin maidon käyttö tiettyihin maitojalosteisiin voi estyä. 

Kylvön jälkeen käytettävä kasvinsuojeluaine määräytyy päärikkalajin mukaan. Huomiota on kiinnitettävä apilakasvuston ja suojaviljan rehunkäyttörajoitteisiin. Myös keväisellä paikkauskylvöllä voi suorittaa rikkakasvien torjuntaa. Rikkakasvitorjunnan merkitys korostuu, mikäli odelmaa käytetään laiduntamiseen.

Typpi- ja fosforilannoituksen enimmäismäärät tulee tarkistaa tukioppaasta. Kuivaheinäksi viljeltävän nurmen lannoitusvaihtoehdoiksi sopivat Nurmi-sarjan lannoitteet. Hivenravinnetarve tarkistetaan viljavuustutkimuksen perusteella. Sinkistä ja kuparista on usein puutetta, toisinaan myös mangaanista.

Perustamisvuonna typpilannoituksen enimmäismäärät on sidottu perustamisajankohtaan ja suojaviljan käyttöön. Suojaviljaa käytettäessä typen määrä määräytyy suojaviljan mukaan. Typen käyttömäärää suojaviljalle kannattaa vähentää -10 kg/ha. Karjanlannan levitysmäärä määräytyy kaliumtarpeen mukaan. Vanhalle nurmelle tehdään kevätlannoitus nurmen kasvun alettua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hivenravinteiden tarpeeseen. 

Odelmasadon onnistumisen kannalta on 2. lannoitus tehtävä nopeasti 1. sadonkorjuun jälkeen.